Saksan todennäköisesti seuraavalla liittokanslerilla kristillisdemokraattien Friedrich Merzillä on edessään kiireiset ja vaikeat ajat.
Maa on kriisiytynyt Ukrainan sodan, epäonnistuneen energiapolitiikan, inflaation ja lisääntyvän maahanmuuttokritiikin vuoksi.
Mitä vaalituloksesta voi päätellä Euroopan talouden näkökulmasta? Saadaanko hallituskoalitio kasaan, tervehtyykö Saksan talous ja saako Suomen vienti siinä sivussa vetoapua?
Kysyimme tätä talouden asiantuntijoilta eli Inderesin ekonomistilta Marianne Palmulta, OP-Ryhmän päästrategilta Lippo Suomiselta ja Nordean varallisuudenhoidon päästrategilta Antti Saarelta.
Mikä on ensivaikutelma?
Marianne Palmu:
– Tulos oli suurin piirtein odotettu. Se on näkynyt markkinoilla positiivisesti. Euro on vahvistunut muita päävaluuttoja vastaan ja Saksan Dax -indeksi on ollut nousussa.
Lippo Suominen:
– Ei tullut suuria yllätyksiä, joten markkinoiden liikkeetkin jäivät pieniksi.
Antti Saari:
– Kyllä tulos aika odotettu oli, ja se näkyy pienenä positiivisena vireenä myös markkinoilla.
Mitä positiivista vaalituloksessa siis oli?
Marianne Palmu:
– Parasta on, että vaalit on nyt käyty. Se on yksi askel eteenpäin. Sijoittajat myös vaikuttavat olevan sillä kannalla, että kyllä tästä hallitussopuun päästään ja sen myötä syntyy Saksan talouden ja eurotalouden kannalta positiivisia päätöksiä.
Palmun mukaan markkinoilla odotetaan, että Saksa pystyisi uuden hallituksen myötä höllentämään talouspoliittista linjaansa, ja saisi siten puolustusmenot ja investoinnit nousuun.
Lippo Suominen:
– Tärkeintä olisi, että Saksa pystyisi uudistumaan. Saksa oli aika lailla jämähtänyt edellisen hallituksen aikana. Ehkä nyt Saksa pystyisi etenemään Ukrainan tukemisessa ja talouden uudistamisessa sekä taloutensa tukemisessa. Tämä toisi positiivista virettä ja luottamusta laajemminkin Eurooppaan.
Antti Saari:
– Paljon riippuu siitä, että millainen hallitus sinne saadaan aikaan. Jos Saksa tarjoaisi jatkossa enemmän johtajuutta Eurooppaan, niin se olisi hyvä asia myös talouden kannalta. Epävarmuuden väheneminen auttaisi kyllä huomattavasti.
Mitä uhkia vaalitulokseen liittyy?
Marianne Palmu:
– Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, mutta pahin uhka on silti hallitusneuvotteluiden pitkittyminen. Siihen ei nyt olisi aikaa. Saksa ja Eurooppa tarvitsevat johtajuutta ja ratkaisuja, joilla on kiire. Näitä ovat Ukrainan tulevaisuus ja tukeminen, uusien tuontitullien vaikutus ja tarve lisätä yhteisiä puolustusmenoja.
Lista on pitkä ja moni ratkaisukohta kytkeytyy Saksan perustuslailliseen velkajarruun, joka on estänyt maata velkaantumasta. Tällä hetkellä valtion budjettivaje ei saa ylittää 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on paljon tiukempi kuin EU sallima budjettivaje eli 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Saksassa käydään keskustelua velkajarrun löysäämisestä. Liittokansleriehdokas Merz on nostanut kampanjassaan näkyvästi esiin myös helpotuksia mm. yritysverotukseen, jota laskettaisiin alle 25 prosenttiin nykyisestä 30 prosentista talouskasvun vauhdittamiseksi, Palmu sanoo.
Lippo Suominen ja Antti Saari ovat samoilla linjoilla:
– Olisi iso pettymys jos poliittinen yhteistyö ei lähtisikään käyntiin, ja ne toiveet joita Saksaan on laitettu eivät toteutuisi. Esimerkiksi jos Saksan velkajarruun ei saataisikaan muutoksia. Nyt se estää Saksan valtiolta laajemman elvyttämisen.
Velkajarrun ja yritysverotuksen nostavat keskiöön muutkin.
Esimerkiksi BlackRock Investment Institute arvioi katsauksessaan, että markkinoiden huomio tulee kiinnittymään siihen onnistuuko uusi hallitus helpottamaan liittovaltion lainanottoa rajoittavaa velkajarrua.
– Tämän säännön löyhentäminen voisi vapauttaa enemmän valtion investointeja ja auttaa elvyttämään maan vaisua talouskasvua, katsauksessa kirjoitetaan.
Mitä Saksassa pitäisi tapahtua, jotta Suomen vienti piristyisi?
Marianne Palmu:
– Kaikki päätökset, mitä eurotalouden suurimmassa taloudessa tehdään, heijastuvat myös meille. Etenkin jos Saksassa kevennettäisiin yritysverotusta, niin sillä olisi välillinen positiivinen vaikutus myös Suomen vientiin.
Antti Saari:
– Jos miettii Suomen talouden rakennetta isojen pörssiyhtiöiden näkökulmasta, niin kaikista eniten Suomi hyötyisi siitä, jos Saksa saisi teollisuutensa uudelleen vauhtiin. Teollisuuden investoinnit hyödyttäisivät myös Helsingin pörssin yhtiöitä.
Yle Uutisten erikoislähetyksessä analysoitiin eilen vaalien tulosta ja käytiin Saksassa seuraamassa vaali-illan kulkua.