Euroopan unionissa on käynnissä suunnanmuutos.
Vuosikausia EU rakensi omaa yrityksiä koskevaa sääntelykehikkoaan, mutta nyt sitä halutaankin karsia ja yksinkertaistaa.
Kyseessä on yksi nykyisen EU-komission kärkitavoitteista.
Keskiviikkona komissio julkaisi ensimmäiset ehdotuksensa yrityksiä koskevan sääntelyn sujuvoittamiseksi. Nämä ehdotukset liittyvät yritysten kestävyysraportointiin, yritysvastuudirektiiviin ja hiilirajamekanismiin eli niin sanottuihin hiilitulleihin.
Komissio haluaa esimerkiksi vapauttaa peräti 80 prosenttia yrityksistä kestävyysraportoinnista, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan liiketoimintansa vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Komission tavoitteena on myös poistaa ilmaston päästöjen vähentämiseen tähtäävän hiilirajamekanismin velvoitteita pienemmiltä maahantuojilta.
Vasta viime vuonna hyväksyttyyn ja paljon poliittista keskustelua herättäneeseen yritysvastuudirektiiviin komissio haluaa myös höllennyksiä ja lykkäyksiä.
Taustalla huoli Euroopan asemasta
EU:n suunnanmuutoksen taustalla on suuri huoli siitä, että Eurooppa jää talouskehityksessään jälkeen kilpailijoistaan – etenkin Yhdysvalloista ja Kiinasta.
Käytännössä sääntelyn sujuvoittaminen tähtää siihen, ettei eurooppalaisilla yrityksillä menisi niin paljon aikaa ja työvoimaa erilaiseen EU-sääntelyn vaatimaan raportointiin. Euroopan investointipankin tekemän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia EU-maiden yrityksistä arvioi, että sääntely on este investoinneille.
Komissio arvioi keskiviikkona, että esitykset lisäisivät toteutuessaan investointeja kymmenien miljardien edestä ja toisivat noin 6,3 miljardin euron kokonaissäästöt hallinnollisissa kustannuksissa vuosittain.
Eurooppalainen elinkeinoelämä on jo pitkään toivonut, että sääntelyn monimutkaisuuteen ja byrokratiataakkaan puututaan. Ja nyt komissio tekee niin. Kyse on vasta esityksistä, jotka menevät seuraavaksi parlamentin ja sitten EU-maiden neuvoston käsittelyyn.
Suomalaisia yrityksiä edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on tyytyväinen, että sääntelyn sujuvoittaminen otetaan komissiossa tosissaan, mutta se ei iloitse esityksistä varauksettomasti.
EK:n yrityslainsäädännöstä vastaavan johtajan Juho Mäki-Lohiluoman mukaan on tärkeää huolehtia yritysten toimintaympäristön ennakoitavuudesta.
– Tämä vastuullisuussääntely on yksi uusista kokonaisuuksista, joita yrityksissä on jo otettu osaksi toimintoja, hän sanoo.
Mäki-Lohiluoman mukaan komission esittämät muutokset ovat merkittäviä, ja esityskokonaisuus vaatii EK:lta vielä tarkkaa analyysiä siitä, miten ne vaikuttaisivat suomalaisiin yrityksiin.
Mitä tapahtuu ihmisoikeuksille ja ympäristölle?
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että kommission tavoitteet sääntelyn yksinkertaistamisesta johtavat EU:n ilmastotavoitteiden ja yritysten vastuullisuuden vesittymiseen.
Suomalainen Finnwatch näkee, että komissio on tuhoamassa yritysvastuudirektiivin. Järjestön tutkija Anu Kultalahti kritisoi sitä, että komissio on rajaamassa direktiiviin kuuluvan huolellisuusvelvoitteen koskemaan pääasiassa vain yrityksen hankintaketjun ensimmäistä porrasta.
Huolellisuusvelvoitteessa on kyse siitä, että yritysten tulee ehkäistä ja lieventää niiden toiminnasta aiheutuvia haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Alkuperäisessä direktiivissä tämä velvoite koskee koko yrityksen hankintaketjua.
– Vaarana on se, että pidemmälle ketjuihin jää pimentoon asioita, joihon ei sitten puututa, Kultalahti sanoo.
– Tämä on meille valtava pettymys.
Finnwatch on ylipäänsä yllättynyt siitä, että komissio halusi puuttua vasta hyväksyttyyn yritysvastuudirektiiviin.
Myös ympäristöjärjestö WWF kuvaa komission tavoitteita ”yhtäkkiseksi tahdoksi tuhota lainsäädäntöä”, joka on keskeisessä asemassa EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.
Järjestön mukaan Euroopan vihreä siirtymä on vaarassa komission esittämien höllennysten vuoksi.