Pohjois-Savossa Siilinjärvellä kuuluu voimakas poran ääni. Ison betonikasan alla on tiettävästi useita nukkeja, jotka tässä harjoituksessa esittävät pelastettavia ihmisiä.
Paikalla on Kainuun prikaatin ja Karjalan lennoston pelastusjoukkueet sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoito.
Betonikasaa kiertää myös kultainennoutaja Palo. Se ilmoittaa päättäväisellä haukulla, missä kohti kasaa pelastettavat ovat.
– Koiran nenä on korvaamaton. Sillä saadaan tehokkuutta alkutilanteeseen, kun kartoitetaan raunioissa mahdollisesti olevia ihmisiä, koiraohjaaja Katri Lunnas kertoo.
Kaksi nosturia siirtää isoja betonilohkareita harmaan kasan päältä, jolla seisoo useita pelastajia. Näkymä on tuttu Ukrainassa otetuissa uutiskuvista. Venäjän ohjukset ovat toistuvasti osuneet siviilikohteisiin, kuten asuttuihin kerrostaloihin.
Harjoituksen johtaja eversti Tomi Pekurinen kertoo, että Euroopan tilanne näkyy myös harjoituksessa. Maavoimat on harjoitellut rauniopelastusta aiemmin lähinnä Etelä-Suomessa, mutta nyt vastaavia harjoituksia järjestetään myös pohjoisempana.
– Suomea kohtaan ei ole tällä hetkellä varsinaista sotilaallista uhkaa. Näin ollen nyt on hyvä hetki harjoitella asioita, jotka voisivat olla mahdollisia, Pekurinen sanoo.
Vuosi sitten julkaistun sisäministeriön raportin mukaan Suomeen tarvittaisiin lisää osaamista ihmisten pelastamiseen raunioista. Raportissa viitataan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja muistutetaan, että osaamista pitäisi olla myös silloin, kun alueella on räjähteitä ja miinoja.
Maavoimien lisäksi harjoiteltu rauniopelastuskyky on tällä hetkellä vain muutamalla pelastuslaitoksella koko maassa. Tavoitteena on, että rauniopelastaminen olisi jatkossa osa kaikkien pelastuslaitosten toimintaa.
Hylätty sairaala täyttyi sotilaista, rajavartijoista ja poliiseista
Maavoimat järjestää kevään aikana kuusi harjoitusta, joihin osallistuu Puolustusvoimista noin 3 000 varusmiestä, reserviläistä ja henkilökunnan jäsentä.
Harjoituksiin osallistuu lisäksi paikallisia viranomaisia ja pelastajia.
Taistelutilanteita harjoitellaan esimerkiksi vanhoissa rakennuksissa, kuten Kuopiossa sijaitsevassa käytöstä poistetussa Julkulan sairaalassa.
Sairaalarakennuksen ahtaat käytävät, pienet ovet ja lukuisat kulmat tarjoavat haastetta harjoituksiin. Osa tehtävistä suoritetaan yön pimeydessä.
Pääsemme seuraamaan tilannetta, jossa poliisin vaativien tilanteiden erityisryhmä kouluttaa Pohjois-Karjalan rajavartiostoa.
– Kokemukset ovat olleet hyvät. Harjoittelemme viranomaisten välistä yhteistyötä ja organisointia, sekä virka-avun antamista toinen toisillemme, eversti Pekurinen sanoo.
Reserviläiset kertovat harjoituksen tunnelmista
Sairaalan pihalla seinuksia kiertää reserviläisistä koottu ryhmä, joka harjoittelee kulman haltuun ottoa. Kertausharjoituksiin on kutsuttu nuoria miehiä eri puolilta Suomea.
Oululainen Topi Muttilainen pysähtyy hetkeksi haastatteluun. Hän kertoo harjoituksen sujuneen hyvin.
– Olen päässyt opettamaan samoja asioita, mitä olen opettanut armeijassa. Olen myös oppinut uusia variaatioita, hän sanoo.
Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne ei ole noussut reserviläisten keskusteluissa puheenaiheeksi.
Jere Manninen on tullut harjoituksiin Kouvolasta.
– Ihan on asiassa pysytty ja mennään päivä kerrallaan.