Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä väitöstutkimuksessa selvitetään syitä ortodoksisen kirkon jäsenmäärän laskulle. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta 2013.
– Ison kuva tämän ilmiön taustalla on se, että yleinen maallistuminen vahvistuu. Se on globaali ilmiö, väitöskirjatutkija Teemu Toivonen sanoo.
Kirkosta eronneiden ajatuksia ei ole aikaisemmin tutkittu ortodoksisen kirkon piirissä.
Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1940, jolloin jäseniä oli yli 81 000. Sotien jälkeen määrä laski voimakkaasti, kun evakot luopuivat ortodoksisuudesta sopeutuakseen paremmin luterilaisen väestön keskuuteen.
Jäsenmäärä kasvoi vuosina 1990–2013 maahanmuuton vuoksi. Vuoden 2023 lopussa ortodoksiseen kirkkoon kuului 56 000.
Korkeampi kirkollisvero
Luterilaisesta kirkosta eroamisen syy on tutkimusten mukaa monella halu välttää kirkollisveron maksaminen. Ortodoksisissa seurakunnissa kirkollisvero on yleensä korkeampi kuin luterilaisissa seurakunnissa pienemmästä jäsenmäärästä johtuen.
Ortodoksisessa kirkossa erotaan eniten joulukuussa, mikä saattaa viitata haluun välttää seuraavan vuoden vero.
– Tilanteet, joissa veroprosenttia on jouduttu nostamaan, eivät toisaalta ole tuoneet mitään eropiikkiä, Toivonen sanoo.
Riidat näkyvät julkisuudessa
Ortodoksinen kirkko on myös ollut julkisuudessa piispojen välisten erimielisyyksien vuoksi. Kirkon jäsenille tehdyissä kyselyissä riidat ovat aiheuttaneet eropohdintoja.
Viimeisimpänä julkisuudessa puitiin kirkon johtajien erilaisia kantoja Ukrainan puolesta lausuttavaan rukoukseen.
Toivosen mukaan henkilösuhteilla on merkitystä uskonnolliseen yhteisöön kiinnittymisessä.
– Välttämättä kyseessä eivät kuitenkaan ole auktoriteetit ja johtajat, vaan ihan paikallisen tason henkilökohtaiset suhteet.
Aineisto jää tutkijoiden käyttöön
Toivonen kerää ihmisten tarinoita kirkosta eroamisesta internetiin avatulla kyselyllä. Vastaajilla on mahdollisuus antaa suostumuksensa myös syventävään tutkimushaastatteluun.
Kyselyyn voi vastata myös anonyymisti. Aineisto jää tutkijoiden käyttöön.
Tietojen kerääminen jatkuu huhtikuun loppuun asti.