Suomen pitää suhtautua vakavasti siihen, että Yhdysvallat tuki Venäjää YK:n äänestyksissä maanantaina. Näin sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
Yhdysvallat asettui Venäjän puolelle sekä YK:n yleiskokouksessa että turvallisuusneuvostossa, kun ne äänestivät Venäjän hyökkäyssotaa koskevista päätöslauselmista.
Yleiskokouksessa Yhdysvallat vastusti Venäjän rinnalla päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Asiasta äänestettiin Venäjän hyökkäyksen kolmevuotispäivänä.
Sodan tuomitseva päätöslauselma kuitenkin voitti ylivoimaisesti äänin 93-18:
Ylen tietojen mukaan Yhdysvaltain kanssa käytiin viikonloppuna keskusteluja, mutta Yhdysvallat kieltäytyi kaikista muutoksista, jotka eivät sopineet Venäjälle. Erityisesti Ranska ja Britannia kävivät neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, tuloksetta.
Teivaisen mukaan Venäjän tukeminen oli Donald Trumpin hallinnolta jälleen yksi signaali, joka kyseenalaistaa sen, voivatko Nato-liittolaiset enää luottaa Yhdysvaltojen tukeen.
– Suomessa erityiskysymyksenä ovat uudet asejärjestelmät, joissa on sitouduttu ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja osittain myös Israelin myymään teknologiaan.
Teivainen pohtii, mitä Suomelle tapahtuisi, jos Yhdysvallat asettuisi kriisitilanteessa vastahankaan.
– Tähän liittyy monia kysymyksiä siitä, missä määrin toimitus- ja huoltovarmuus asejärjestelmissä riippuu siitä, että Yhdysvallat osoittaa Suomelle hyvää puolustuspoliittista tahtoa.
Teivaisen mielestä poliitikkojen pitäisi käydä Suomessa nyt mahdollisimman avointa keskustelua siitä, mitä voi olla luvassa, jos luottamus Yhdysvaltoihin rapautuu pahasti.
– Joku voi silti olla yhä sitä mieltä, että julkinen retostelu tällä asialla ei ole Suomelle turvallisuuspoliittisesti järkevää, koska se saattaa rapauttaa luottamussuhdetta Yhdysvaltojen kanssa entisestään.
”Trumpin lipevää taktiikkaa”
Teivainen toteaa, että Yhdysvallat ei ole ryhtynyt vastaavanlaiseen hankaukseen Euroopan kanssa lähihistoriassa. Venäjän tukeminen Ukrainan hyökkäyssodan tuomitsevassa äänestyksessä on räikeä esimerkki uudesta linjasta.
– Emme ole olleet tällaisessa tilanteessa toisen maailmansodan jälkeen.
Teivainen ei kuitenkaan pidä tähän mennessä tapahtuneen perusteella Yhdysvaltoja Venäjän liittolaisena.
Hän arvioi, että Venäjän tukeminen YK:ssa liittyy ainakin osittain Trumpin pyrkimyksiin saada rauhanneuvottelut käyntiin. Teivainen kuvailee tätä Trumpin tyyliseksi liennytykseksi.
– Liennytystilanteessa on tapana suhtautua tavallista lipevämmin ja sydämellisemmin vastapuoleen. Tässä tapauksessa Venäjään. Osittain kyse saattaa olla myös tästä, eikä siitä, että Yhdysvallat olisi keikahtanut täysin Venäjän leiriin.
– Joku voi pitää sitä neuvottelujen kannalta ihan järkevänä, vaikka Euroopassa Ukrainan tukemiseen sitoutuneille se näyttäytyykin irvokkaana ja häikäilemättömänä Ukrainan heittämisenä bussin alle.
Teivainen toteaa, että Trumpin hallinto voi selittää Trumpin ja Putinin lähentymistä republikaanien äänestäjille Yhdysvalloissa neuvottelutaktiikalla.
Professori muistuttaa, että Trump kuitenkin lähentyi Putinia jo edellisellä presidenttikaudellaan. Trump suhtautui tuolloin myötämielisesti myös esimerkiksi Pohjois-Korean diktaattoriin Kim Jong-uniin.
Trumpille ei ole tärkeää vaihtaa sortohallintoja ja edistää demokratiaa.
Teivainen toteaa, että eiliset äänestykset YK:ssa herättävät paljon kysymyksiä.
– Tämä herättää keskustelua siitä, mihin Yhdysvallat on menossa ja miten se asemoituu, vaikka äänestyksestä ei pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä.