EU:n tuorein Venäjän vastainen pakotepaketti on lähinnä symbolinen, sanoo professori Kari Liuhto Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutista.
Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen vuoksi tehty EU:n 16. pakotepaketti keskittyy Venäjän taloudelle tärkeisiin sektoreihin: energiaan, kauppaan, kuljetuksiin, infrastruktuuriin ja pankkeihin. Muun muassa muokkaamattoman alumiinin tuonti Venäjältä kielletään.
– Mielestäni tämä on lähinnä symbolinen pakotepaketti nyt, kun Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tulee kuluneeksi kolme vuotta, Liuhto arvioi.
Tuorein tilasto viime vuoden marraskuulta kertoo, että Suomi ei tuo enää lainkaan alumiinia Venäjältä. Toinen kysymys on kiellon epäsuora vaikutus Suomeen – eli mistä merkittävät tuontimaamme saavat alumiinin raaka-aineensa. Turkulaisprofessori arvioi, ettei tilanne liene hälyttävä edes epäsuoran vaikutuksen osalta.
Liuhdon mukaan uudet Venäjä-sanktiot eivät muutenkaan sen kummemmin hetkauta Suomea. Ulkoministeriö on samoilla linjoilla.
– Suomen ja Venäjän kahdenvälinen kauppa on historiallisestikin katsoen erittäin alhaisella tasolla, joten tältä osin uuden pakotepaketin vaikutukset jäänevät pieniksi. Meidän kannaltamme merkittävä asia ovat Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon kohdistetut toimet, pakotekoordinaattori Pia Sarivaara sanoo.
EU lisäsi pakotelistalle kymmeniä Venäjän varjolaivaston aluksia. Lisäksi unioni sopi uusista pakotekriteereistä, joiden mukaan varjolaivaston alusten omistajille ja operaattoreille voidaan asettaa pakotteita.
Varjolaivastoon kohdistuvilla toimilla vaikutetaan Venäjän öljytuloihin.
”Se iso juttu” on kuitenkin tällä hetkellä merenpohjaan kuvaannollisesti muodostumassa oleva geopoliittinen myrsky, professori Liuhto arvioi.
– Kahden viikon kuluessa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit todennäköisesti tapaavat. Siinä kohtaa on mahdollista, että koko Venäjän vastainen pakotejärjestelmä alkaa Yhdysvaltain suunnalta purkautua. Aika näyttää, millainen maailmanpoliittinen tsunami sieltä on tuloillaan.
Liuhto aloitti kuluvan vuoden alussa tiedustelututkimuksen professorina. Uusi tutkimuksen ala tukee suomalaisyritysten strategista johtamista ja Suomen kokonaisturvallisuutta.
Turussa toimivaa Pan-Eurooppa Instituuttia Liuhto on johtanut yli 20 vuotta, ja Venäjän talouden sekä kaupan parissa hän on puurtanut noin 30 vuotta. Pan-Eurooppa Instituutti on vuonna 1987 Turun kauppakorkeakouluun perustettu tutkimusyksikkö, joka seuraa erityisesti itäisen ja pohjoisen Euroopan taloudellista kehitystä.
– Nyt eletään yhtä dramaattisimmista hetkistä minun urallani.
Euroopan unioni käsittelee Venäjän vastaisia pakotteita seuraavan kerran heinä-elokuun vaihteessa.
– Silloin koko kolmen vuoden aikana rakennettu systeemi voi romahtaa kuin korttitalo konsanaan, Liuhto lataa.
– Pakotteiden purkamisen sijaan tämänhetkisessä tilanteessa olisi syytä lisätä pakotepainetta ja kiinnittää huomiota pakotteiden tehokkaaseen toimeenpanoon, Suomen ulkoministeriö linjaa.
Venäjää vastaan asetetuilla pakotteilla ja pakotepaineen lisäämisellä pyritään heikentämään Venäjän mahdollisuuksia käydä hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Venäjän olisi entistä helpompi kiertää pakotteita, jos Yhdysvallat vetäytyisi pakoterintamasta. Yhdysvaltain tehokkaimmat pakotteet ovat kohdistuneet Venäjän rahoitusalaan. Useita venäläispankkeja vastaan asetettiin pakotteita jo 2014, kun Putin liitti laittomasti Krimin niemimaan Venäjään.
– Yhdysvaltain mahdollisella pakotteiden purkamisella ei olisi suoraa vaikutusta EU:n pakotepäätöksiin. Sekä unioni että USA asettavat pakotteensa oman lainsäädäntönsä perusteella, Sarivaara taustoittaa.
– Kyse on viime kädessä Venäjän muodostamasta uhasta ja merkittävästä läntisen Euroopan tulevaisuutta määrittävästä seikasta. Todella isojen asioiden äärellä tässä nyt ollaan, Liuhto teroittaa.
Venäjän vastainen pakotepaketti asettaa myös kohdennettuja vientirajoituksia yhteensä 53 uudelle yritykselle, jotka tukevat Venäjän talousvaikuttajista, poliitikoista ja sotilashenkilöistä koostuvaa verkostoa, jota kutsutaan sotilasteolliseksi kompleksiksi. Samoin menetellään niiden yritysten kohdalla, jotka osallistuvat pakotteiden kiertämiseen.
Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan, että tällä hetkellä jo 70 prosenttia Euroopan unionin ja Venäjän välisestä kaupasta on pakotteiden piirissä. EU oli Venäjän suurin kauppakumppani ennen Ukrainassa puhjennutta täysimittaista sotaa.
Pakotteet edellyttävät yhteisymmärrystä kaikilta unionin 27 jäsenmaalta. Tähän asti Unkarin pääministeri Viktor Orbán on toistuvasti torpedoinut EU:n tekemiä pakotepäätöksiä.
– Sitähän ei vielä tarkkaan tiedetä, mihin Donald Trump ja Vladimir Putin lopulta päätyvät, mutta viisas varautuu aina pahimman varalle. On täysin mahdollista, että EU:n yhtenäisyys tulee laajemminkin rakoilemaan tässä asiassa, kansainvälisen talouden ekspertti Liuhto uumoilee.
Liuhdon mukaan on syytä muistaa myös Euroopan unionin jäädyttämä Venäjän omaisuus, yhteensä noin 300 miljardia dollaria.
– Eli nämäkin varat voisivat sitten samoin tein alkaa vapautua. Jos sallitaan pikku sanaleikki, niin Putinilla on nyt valttikortti kädessään, ja englanniksihan valttikortti on ”trump”.
Yhdysvaltojen ja Venäjän välit ovat lämmenneet presidentti Trumpin toisella kaudella. Esimerkiksi YK:n yleiskokous hyväksyi vastikään päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Yhdysvallat asettui äänestyksessä Venäjän ja Pohjois-Korean puolelle äänestämällä päätöslauselmaa vastaan.
– Nykytilanteessa on paljon epävarmuutta, mutta Suomi ja Eurooppa ovat kyllä varautuneet erilaisiin kehityskulkuihin. Varautumistyötä myös tehdään kaiken aikaa, ulkoministeriön Sarivaara sanoo.
Salaliittoteoreetikot ovat jo julkituoneet ajatuksen, jonka mukaan Yhdysvaltain nykyinen presidentti olisi Venäjän turvallisuuspalvelun kouluttama agentti, muistuttaa Liuhto.
– Tällaisiin salaliittoteorioihin en vieläkään usko. Sen sijaan selvältä vaikuttaa se, että Trumpin lähipiirissä on henkilöitä, joihin Venäjän tiedustelupalvelut pystyvät vaikuttamaan, koska muutoin presidentti ei päästelisi suustaan tällaisia uskomattomia sammakoita, mitä hän on Ukrainasta lausunut. Kyllä olen hämmästellyt, missä luuraavat FBI ja CIA.
YK-äänestys osoitti, että Ukrainaa tukevien liittolaisten joukko on pirstaloitumassa.
– Kyllä me ollaan nyt ihan täysin uuden ajan edessä, professori Liuhto tuumiskelee.
– Pelkään, että Putin vedättää Trumpia. Eli Kreml mielistelee ja antaa jotain etuisuuksia, jolloin Yhdysvaltain presidentti kuvittelee tekevänsä huomattavankin diilin. Hän toki voikin tehdä merkittävän diilin ja saada rauhantekijän sulan hattuunsa, mutta lopulta hän kyllä huomaa, miten rankasti häntä on vedätetty. Venäläiset ovat kuitenkin huomattavasti Trumpia taitavampia geopoliittisessa pelissä ja taktikoinnissa.
– Tässä ollaan myymässä Ukrainaa vain ja ainoastaan omien tarkoitusperien saavuttamiseksi, ja tämähän on kertakaikkisen uskomatonta. Historiankirjoitus tulee aikanaan käymään näitä päiviä lävitse todella, todella tiuhalla kammalla, Liuhto ennakoi.
Näin ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viimeaikaisia puheita A-studiossa 19.2.
Korjattu 26.2. klo 20:19: Jutussa ollut takavarikoitua kalustoa esittänyt kuva poistettu. Kuvassa ei katsota olleen lennokin ohjain, joksi Tulli sitä kuvaili.