Toisen asteen yhteishaku on parhaillaan käynnissä. Kymmenettuhannet yhdeksäsluokkalaiset päättävät nyt, mihin haluavat suunnata peruskoulun jälkeen. Vuonna 2024 heitä oli noin 63 000.
Moni nuori ei ole pohtinut opiskeluvalintojaan ennen kuin ne on pakko tehdä. Erityisesti osalla ammattiopintoihin suuntaavilla on vaikeuksia tehdä päätöksiä.
– Olen muistuttanut kaikkia siitä, että tässä kukaan ei ole tekemässä mitään loppuelämän ratkaisua. Tässä mietitään lähinnä sitä, että mitä teen seuraavaksi. Sen jälkeen ja sinä aikanakin suuntaa voi vielä vaihtaa, muistuttaa Riihimäen kaupungin oppivelvollisuuskoordinaattori Eeva Järvelä.
Tämän vuoden toisen asteen yhteishaussa haettavissa on yli 86 200 opiskelupaikkaa. Näistä 38 700 on ammatilliseen ja 39 500 lukiokoulutukseen.
Väärä alavalinta
Lahtelainen Miro Germano, 17, opiskelee kalataloutta. Hän ei usko tekevänsä päivääkään alan töitä.
– Kun olin ysillä, mikään ei oikein kiinnostanut. Oli ihan sama, mihin hakisin.
Keskiarvo ei riittänyt toivelukioon. Alemman keskiarvorajan lukio tuntui huonolta vaihtoehdolta. Taustalla oli myös mielenterveysongelmia.
Germanon avuksi tuli opinto-ohjaaja.
Lopulta Germano päätyi kalatalouteen. Ala oli osin tuttu. Isoisä oli ammattikalastaja, ja Germano itse harrasti kalastamista.
Nyt Germano valmistuu pian ja ala on alkanut tuntua väärältä. Kalastajana hänen täytyisi todennäköisesti perustaa yritys, eikä työntekijänä palkka olisi kovin hyvä.
Germano toivoo, että hän pääsee jonnekin töihin valmistumisen jälkeen. Kala-alalle hän ei usko päätyvänsä, koska alan työpaikat ovat kortilla.
Osa miettii vasta, kun täyttää hakemusta
Miten hyvin peruskoulun päättävät tietävät, mihin he haluavat jatkossa? Yle kysyi asiaa opinto-ohjaajilta eri puolilla Suomea.
Riihimäen kaupungin oppivelvollisuuskoordinaattori Eeva Järvelä arvioi, että lähes kaikilla 9-luokilla on yksittäisiä oppilaita, joilla ei ole vielä selkeää ajatusta siitä, mihin haluaisi jatkaa peruskoulusta.
Yleensä yhdeksäsluokkalaisella on kuitenkin ajatus siitä, haluaako hän lukioon vai ammattikouluun.
Kaikkien kotona yhteishausta ei puhuta kovin paljon, vaan asia jätetään nuoren pohdittavaksi. Toisaalta osa oppilaista kokee vanhempien suunnalta paineita siitä, että täytyisi hakea lukioon.
Turkulaisen Luostarivuoren koulun opinto-ohjaaja Teija Jalanne kertoo ongelmaksi joidenkin oppilaiden epärealistiset hakuvaihtoehdot, joihin opintomenestys ei todennäköisesti riitä.
– Joskus se on hyvin hankala tie, kun näen, että vaihtoehdoissa mennään heikoilla jäillä. Silloin on tarpeen keskustella uudelleen nuoren ja vanhempien kanssa hakupaperin vaihtoehdoista. Olisi hyvä löytää ainakin yksi ankkuripaikka, johon varmasti pääsee.
Tuva tuo aikaa miettiä
Jos mikään hakupaikka ei sytytä tai koulumenestys ei riitä pääsemään toivepaikoille, voi oppilas hakea myös tutkintokoulutukseen valmentavaan tuva-koulutukseen. Tuva antaa jopa vuoden aikaa kypsyttää ajatuksia.
Vuoden 2024 yhteishaun kautta tuva-koulutuksen aloitti koko maassa 3 181 opiskelijaa. Iso osa heistä miettii, mitä haluaisi opiskella. Osa opiskelee korottaakseen numeroitaan.
Opinto-ohjaajat pitävät tuvaa hyvänä vaihtoehtona monelle, mutta osa oppilaista ajattelee, että tuva tarkoittaa epäonnistumista.
– Nuoret sanovat, etteivät tiedä vielä mihin hakevat yhteishaussa, mutta että he hakevat tuvaa mieluummin lukioon tai sellaisiin amisopintoihin, jotka eivät kiinnosta. Olen sanonut heille, että se ei ole kuin pieni koukkaisu, ei ole mikään kiire, sanoo opinto-ohjaaja Riina Pääkkönen Arabian peruskoulusta Helsingistä.
Hyvinkääläiset Heli Nousiainen ja Sofie Jauhiainen etsivät tuva-koulutuksesta suuntaa elämälleen.
Aluksi jännitti.
– Olin vähän pelokas siitä, mitä täällä tapahtuu. En ollut saanut tehtyä opintoja loppuun. Olin tosi stressaantunut ja oli vaikeaa, Nousiainen sanoo.
Hyrian tuva-koulutuksissa opiskelee nyt noin 170 henkilöä. Ryhmiä on peruskoulusta tuleville ja maahanmuuttajataustaisille. Opiskelijoiden määrä on nousussa.
Nousiaisen ja Jauhiaisen opinnot ovat sujuneet hyvin.
Heli Nousiainen on löytänyt urahaaveensa. Hän tähtää automekaanikoksi.
Sofie Jauhiainen piti tuvaa ensin turhana ja koki hukkaavansa aikaa. Nyt hän ajattelee toisin.
– Ehkä tärkeintä on, että täällä voin olla rauhassa ja oma itseni.
Kevään 2025 perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku päättyy 18. maaliskuuta.
Juttua muokattu 2.4.2025 klo 13.54: Tarkennettu kohtaa, jossa Germano kertoo, ettei usko tekevänsä töitä kala-alalla.
Jutua muokattu 4.3.2025 kello 15.08: Tarkennettu Riina Pääkkösen lainausta.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.