Varman toimitusjohtaja Risto Murto luovuttaa vetämänsä työryhmän raportin pääministeri Petteri Orpolle iltapäivästä.
Ennen sitä Murto on lupautunut kertomaan Ylen haastattelussa Suomen talouden haasteista ja asioista, joihin poliittisten johtajien tulisi keskittyä jatkossa.
Murto erottelee toisistaan suhdanteeseen liittyvät ongelmat ja pitkällä aikavälillä kasvuun vaikuttavat asiat. Suhdanteisiin liittyvät ongelmat koskevat muun muassa korkeaa inflaatiota, nousseita korkoja ja vientimaiden heikkoa vetoa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole myöskään helpottanut tilannetta.
Suomi voi vaikuttaa rajallisesti eri suhdanteisiin. Sen sijaan pitkäaikaisempiin kasvun tekijöihin Suomella on enemmän valtaa.
– Periaatteessa pitkäaikaiseen kasvuun vaikuttaa yksinkertaistaen kaksi asiaa. Yksi on se, miten meillä työikäinen väestö kasvaa. Toinen puolestaan se, miten saamme näillä käsipareilla aikaiseksi.
Viimeisten vuosien aikana työikäisen väestön määrä on Suomessa kasvanut, ja syynä on ollut maahanmuuttajien määrän kasvu. Kantaväestö on puolestaan ikääntynyt ja syntyvyys Suomessa on historiallisen alhaisella tasolla.
Toinen tekijä puolestaan liittyy työn tuottavuuteen. Murto sanoo, että suurin vastuu tuottavuuden kasvusta on yrityksillä.
– Viime kädessä ykkösvastuu on yrityselämällä. Julkinen sektori voi luoda puitteita, mutta työpaikat ja kasvu tehdään yrityksissä. Tarvitsisimme työpaikkoja, joissa on hyvä palkka ja korkea tuottavuus.
Näiden työpaikkojen ja yritysten pitäisi keskittyä ennen kaikkea tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uuden keksimiseen. Murto näkee tässä suhteessa myönteistä kehitystä, mutta Suomi on vielä alkumatkalla.
Helsingin pörssin markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisille vanhoja tuttuja jo vuosikymmenten takaa.
Yritysten pitää nähdä investoinnit järkevinä
Päätökset kasvua tuottavista investoinneista tehdään viime kädessä yrityksissä. Murron mukaan niiden on nähtävä, että investoinnit Suomeen ovat kannattavia.
– Suomen pitää löytää oma paikkansa kovenevassa kilpailussa ja kovenevassa maailmassa.
Yksi asia, josta on kannettu huolta viime vuodet, on Suomen koulutustaso. Korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa pudonnut alle OECD-maiden keskitason. Suomi on nyt korkeasti koulutettujen nuorten osalta samalla tasolla kuin Chile ja Turkki.
– On hyvin vaikea kuvitella hyvää tulevaisuutta, jollei meillä ole koulutettuja suomalaisia ja Suomessa työskenteleviä ihmisiä käytettävissä.
Murron mukaan kysymys liittyy ennen kaikkea siihen, kuinka paljon yritykset laittavat rahaa tuotekehitykseen. Mikäli Suomesta löytyy koulutettua väestöä, todennäköisyydet tälle ovat suuremmat.
Kyse on myös asiasta, johon valtio ja kunnat voivat vaikuttaa. Oman haasteensa tälle kokonaisuudelle luo se, että tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin edelliset.
Työryhmä ehdottaa perintöveron poistamista
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että Murron työryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista. Ylen haastattelu tehtiin ennen kuin tieto esityksestä levisi julkisuuteen.
Perintö- ja lahjaveron tilalle tulisi esityksen mukaan luovutusvoittovero. Luovutusvoittoverotuksessa veroa maksetaan vasta, kun omaisuutta myydään. Vero määräytyy omaisuuden arvonnoususta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ehdotti tätä omassa kasvupaketissaan.
Työryhmän raportti ei ole yksimielinen, sillä tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta jätti siihen eriävän mielipiteen. Malirannan mukaan ehdotus perintöveron poistamisesta on liian kallis, varsinkin kun etusijalle hankkeessa piti laittaa kustannusneutraalit ehdotukset. Perintövero tuotti viime vuonna noin miljardin euron verran julkiseen talouteen.
Murto ei kuitenkaan kommentoi työryhmän yksittäisiä ehdotuksia, kun Yle kysyi Elinkeinoelämän keskusliiton veroehdotuksesta.
Elinkeinoelämä ei ole ainoa, joka on tehnyt omat ehdotuksensa. Kansalaisilta on tullut noin 800 ehdotusta ja työryhmä on ottanut vastaan 50 muistiota kasvutoimista.
Kuinka moni näistä ehdotuksista on päätynyt suosituslistaan?
– Sitä pitää odottaa perjantai-iltapäivään.