Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan EU:n tuotteille on tulossa 25 prosentin tuontitulli.
Tarkemmat tiedot vielä puuttuvat, mutta tullit tulisivat todennäköisesti koskemaan ainakin autoja, kemikaaleja ja lääkkeitä.
Mutta on Trump puhunut myös ulottavansa tullit ”kaikkeen”.
Jos niin kävisi, se olisi todella kova isku Euroopalle ja Suomelle siinä samalla, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori.
– Suomesta noin 3 400 yritystä eri toimialoilta vie tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Yleinen 25 prosentin tulli olisi kyllä kova isku näiden yritysten viennille. Se vaikeuttaisi ehdottomasti vientiä ja pärjäämistä niillä markkinoilla.
Jos tullit kohdistuivat tarkemmin, eli esimerkiksi autoihin tai kemian- ja lääketeollisuuden tuotteisiin, vaikutukset jäisivät EU:lle ja Suomelle lievemmiksi kokonaisuuden kannalta, mutta yksittäisille yrityksille ne olisivat ongelma.
EU on jo uhannut Yhdysvaltoja vastatulleilla.
– Silloin tässä ei pelkästään vientiyritykset ja vienti kärsi, vaan myös tuonti ottaa iskuja vastaan. Eurooppalais-amerikkalainen kauppasota on kyllä vähintä, mitä tässä maailmantilanteessa nyt kaivattaisiin, Vuori sanoo.
Orastavalle talouskasvulle tullit ja vastatullit olisivat myrkkyä. Talouskasvusta voisi leikkaantua jopa prosentteja.
– Joidenkin arvioiden mukaan ensi vaiheen negatiiviset vaikutukset Euroopan ja Suomen talouskasvulle olisivat 0,5–1 prosentin luokkaa. Jos tämä kärjistyisi vuosien kauppasodaksi, niin ne negatiiviset vaikutukset kansantuotteeseen Euroopassa voisivat olla jo kahden prosentin luokkaa.
Myös OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi viestipalvelu X:ssä, että jos Trumpin tullipäätös toteutuu ja EU vastaa asettamalla vastatulleja, talouskehitys jää väistämättä ennakoitua heikommaksi niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ja Suomessakin.
EK:n Vuoren mukaan nyt ei kuitenkaan kannata kiirehtiä asioiden edelle.
– Tästä vielä käydään Washingtonin ja Brysselin kesken tiukat neuvottelut ja lopputulema voi olla jotain muuta.
Trumpin hallinto käy Vuoren tietojen mukaan parhaillaan läpi eri maiden kanssa käytävää kauppaa eli etsii heidän näkökulmastaan negatiivisia kaupan rajoituksia tai käytäntöjä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tullierot.
– Euroopan Unionissa keskimääräinen tullitaso on kaksi prosenttia. Yhdysvalloissa se on kolme prosenttia. Merkittäviä eroja ei siis ole paitsi autoissa. Eurooppaan tuotaville amerikkalaisille autoille on asetettu 10 prosentin tulli, kun Yhdysvalloissa eurooppalaisille autoille se on paljon vähemmän eli parin prosentin luokkaa.
Aikataulu tullipäätöksille lienee huhtikuun alku.
– Sitten tiedetään, millaisia toimia osapuolet toisilleen asettavat, Vuori sanoo.
Eurooppalaisten autonvalmistajien osakkeet laskussa
Eurooppalaisten autonvalmistajien osakekurssit reagoivat nopeasti Trumpin ilmoitukseen.
Kursseja laski uhkaus tullien asettamisesta ja niiden vastatoimista – ja niiden seurauksena mahdollisesti alkavasta kauppasodasta.
Suurimpien eurooppalaisten autonvalmistajien, kuten Mercedes Benzin, BMW:n, Volkswagenin ja Stellantisin, kurssit olivat aamupäivällä lähes kolmen prosentin laskussa. Volvon osakkeen arvo tipahti 4,5 prosenttia.
Ferrarin osake oli aamupäivällä peräti seitsemän prosentin laskussa. Kurssilasku tosin ei johtunut kauppasodan pelosta vaan kaupasta, jolla Ferrarin suurin osakkeenomistaja Exor myi neljä prosenttia yhtiön osakkeista. Italialaisen Agnellin perheen omistama holdingyhtiö tienasi kaupalla noin kolme miljardia euroa.
Poikkeuksen laskuvireiseen päivään teki brittiläinen Rolls Royce, jonka osake kallistui aamupäivällä peräti 15 prosenttia. Syynä oli vahva tulos, jota siivitti nousuun yhtiön valmistamien lentokoneiden moottoreiden odotettua parempi kysyntä ja ennusteet tulevasta myynnistä.