Donald Trump ei ollut toiminut presidenttinä edes kahta viikkoa, kun hän määräsi valtavat tuontitullit Yhdysvaltain kolmelle suurimmalle kauppakumppanille, Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle.
Määräysten oli määrä astua voimaan jo tänään tiistaina, mutta eilen sekä Meksikon että Kanadan osalta tulleja lykättiin kuukaudella.
Lykkäyksestä huolimatta näyttää siltä, että Trumpin tulliuhka ei ole enää vain peliä, vaan paljon isompi asia kuin hänen ensimmäisellä kaudellaan.
Trumpin aggressiivinen kauppapolitiikka ei näytä olevan pelkästään neuvottelutaktiikkaa.
Hän tuntuu aidosti uskovan tullipolitiikan hyödyllisyyteen. Se on keskeinen osa hänen visiotaan ”palauttaa Amerikan suuruus”.
Trump määräsi tulleja myös ensimmäisellä presidenttikaudellaan, mutta nyt mittakaava ja nopeus on paljon suurempi.
Ensimmäisellä kaudella tullien kohde oli pääosin Kiina, nyt määrätyt tullit kohdistuivat heti Yhdysvaltain keskeisille liittolaisille.
Trump on uhkaillut tulleilla myös EU:ta ja puhunut jopa yleisestä, kaikkien tuotteiden tullista.
Paluu menneisyyteen, jota ei koskaan ollut
Viime aikoina Trump on usein haikaillut puheissaan 1800-luvun lopun Yhdysvaltoihin.
Tuolloin maailmantalous oli kovien tullimuurien ja aggressiivisen kauppasodan aikaa. Taloushistorioitsijat ovat kuitenkin osoittaneet, että Yhdysvaltain valtava talouskasvu tuolloin ei suinkaan tapahtunut tullimuurien ansiosta, vaan pikemminkin niistä huolimatta.
Trump luo kuvaa kultaisesta menneisyydestä, jota ei koskaan ollut olemassa.
Trump on myös julistanut murskaavansa globalistit.
Kylmän sodan jälkeen 1990-luvulta alkaen kiihtynyt talouden globalisaatio on nostanut maailmassa satoja miljoonia ihmisiä absoluuttisesta köyhyydestä ja muuttanut maailmantalouden täysin.
Se on tuonut myös Yhdysvaltoihin valtavan talouskasvun, mutta talouskasvu ei ole kanavoitunut alaspäin palkkoina samalla tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä.
Trumpin poliittinen menestys on perustunut hyvin suurelta osin juuri siihen, että hän osasi sanoittaa sen tuskan, jota varsinkin vähemmän koulutettu väki Yhdysvalloissa koki työpaikkojen siirtymisestä Kiinaan.
Vaikka useimpien amerikkalaisten elintaso nousi, se ei monista tuntunut siltä.
Vasemmiston aiemmin vastustamasta globalisaatiosta tuli oikeistopopulistien vihan kohde.
Tullimuurilogiikka on yksityisajattelua, joka ei saa kannatusta taloustieteilijöiltä
Ongelma on se, että Trumpin idea tullimuureista ei pysty kääntämään pyörää takaisin ja tullien vaikutus voi olla presidentin omillekin kannattajille todellisuudessa haitallinen.
Trump väittää, että tullit parantavat Yhdysvaltain kauppatasapainoa, vahvistavat USA:n teollisuutta ja tuovat liittovaltiolle valtavasti tuloja.
Kaikki nämä väitteet ovat useimpien talousviisaiden mielestä vääriä.
On totta, että Yhdysvallat tuo paljon enemmän esimerkiksi Kiinasta tai Euroopasta kuin vie sinne. Mutta Yhdysvaltoihin on tuotu 1970-luvulta asti enemmän kuin maa on vienyt. Silti Yhdysvaltain taloudella menee tälläkin hetkellä varsin hyvin.
Tullimuurit ja kauppasota vain vahvistaisivat dollaria, joka edelleen vähentäisi amerikkalaisten tuotteiden ostamista muualla.
Samalla USA:ssa tuontituotteiden hinnat nousisivat ja inflaatio todennäköisesti kiihtyisi.
Tuotantoketjujen sotkeminen voi sotkea myös Yhdysvaltain taloutta
Trumpilla ja monilla hänen kannattajillaan on visio siitä, että tullit pakottavat tuotannon takaisin Yhdysvaltoihin.
Mutta globalisaation aikana erilaiset tuotantoketjut ovat muuttuneet hyvin monimutkaisiksi.
– 25 prosentin tullit Kanadalle ja Meksikolle uhkaavat kääntää päälaelleen juuri ne tuotantoketjut, jotka ovat tehneet Yhdysvaltain teollisuustuotannosta kilpailukykyisen maailmassa, Jay Simmons, Yhdysvaltain kansallisen teollisuustuotantojärjestön johtaja totesi päätöksestä.
Amerikkalaiset kuluttajat tuskin ovat valmiita maksamaan televisioistaan, kännyköistään tai leluistaan moninkertaisia hintoja, vain siksi, että ne ovat Made in USA.
Ja jokainen maailmanmarkkinoilla toimiva suuryritys joutuu nyt miettimään investointihalukkuuttaan Yhdysvaltoihin myös niin sanotun maariskin kautta.
Kun Yhdysvaltain kauppapolitiikka voi heittää yhdessä päivässä näin rajusti, miljardi-investoinnit maahan voivat jäädä tekemättä.
Tullit eivät ratkaise Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumista
Trump tuntuu aidosti uskovan, että valtavat tullit ovat ratkaisu Yhdysvaltain liittovaltion jatkuvaan velan kasvuun.
Ajatus on useimpien taloustieteilijöiden mielestä yksinkertaisesti harhainen. Ensinnäkin jopa nyt kaavaillut uudet suuret tullit vastaavat kertymältään vain murto-osaa Yhdysvaltain menoista.
Toiseksi Trump ja varsinkin hänen kannattajansa tuntuvat ajattelevan, että tullit ovat jotakin, jonka ulkomaalaiset maksavat.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suurin osa Trumpin ensimmäisen kauden tulleista päätyi lopulta hintoihin Yhdysvalloissa.
Jopa eräät Trumpin oman puolueen eli republikaanien senaattorit ovat huomauttaneet, että tullit ovat viime kädessä vero. Ja juuri veronkorotuksia puolue vastustaa kiihkeästi.
Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen loppu?
Maailmantalous on vuosikymmeniä pyörinyt pitkälti amerikkalaisten johdolla luodun järjestelmän kautta.
Kiina ja Venäjä ovat kritisoineet länsimaisena pitämäänsä maailmanjärjestystä.
Nyt Trump on kovaa vauhtia romuttamassa tuota sääntöpohjaista järjestelmää. Kanada ja Kiina ovat sanoneet valittavansa maailman kauppajärjestö WTO:hon tulleista. Valitus voi jäädä lähinnä symboliseksi, sillä jo Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvallat halvaannutti järjestön toimivallan.
Suurvaltojen voimatasapainoon perustuva järjestelmä sopii oikein hyvin Kiinalle, mutta Suomen ja muunkin Euroopan kannalta sellainen on äärimmäisen vaarallinen.
Samalla Trump on osoittautunut epäluotettavaksi neuvottelukumppaniksi. Hän ei ole epäröinyt hyökätä Yhdysvaltain pitkäaikaisten liittolaisten ja kumppanien Kanadan ja Meksikon kimppuun.
Vuonna 1994 solmittu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Nafta neuvoteltiin Trumpin vaatimuksesta hänen ensimmäisellä kaudellaan uusiksi, ja se korvattiin uudella USMCA-sopimuksella.
Nyt Trump heti ensitöikseen hyökkää rajusti tuota sopimusta vastaan.
Taloustieteilijät tuntuvat olevan lähes yksimielisiä siitä, että Trumpin tullit ovat haitallisia.
Maailman johtavat talouslehdet ja lukuisat Yhdysvaltain talouden etujärjestöt ovat tuominneet uuden kauppasodan kovin sanoin.
Silti Yhdysvallat näyttää kääntävän myös ulkopoliittista suuntaansa yhä enemmän yhden mielen päähänpinttymien mukaan. Ei auta, vaikka talousviisaat, sijoittajat ja jopa monet oman puolueen poliitikot ovat kauhuissaan.
Ja se voi olla maailman kannalta vielä tullejakin isompi asia.
Muokattu 4.2.2025 kello 19.56: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.