Liedeksen nelihenkisessä perheessä vanhemmat tekevät vajaata työviikkoa ja hoitavat lapsia kotona vuorotellen.
Anniina Liedes on töissä varhaiskasvatusyksikössä maanantaisin ja perjantaisin. Tiistaista torstaihin hän hoitaa 1-vuotiasta Alisaa ja 3-vuotiasta Jesperiä kotona ja saa joustavaa hoitorahaa.
Kehityspäällikkönä laadunvalvontayrityksessä työskentelevä Joonatan Liedes taas on vanhempainvapaalla lasten kanssa maanantait ja perjantait ja töissä tiistaista torstaihin.
Pariskunta päätyi jakamaan viikon näin, koska Joonatanilla oli vielä paljon vanhempainrahapäiviä käyttämättä. Lisäksi kotikaupunki lakkautti Kokkola-tuen eikä Anniina Liedes halunnut tehdä täyttä työviikkoa vielä, kun kuopus on niin pieni.
Molemmat pitävät ratkaisua hyvänä.
– Kun olen ollut taas tovin kotona, on kiva päästä aikuistenkin seuraan. Toki sielläkin saa hoitaa lapsia, mutta se on erilaista kuin omien lasten hoito, Anniina sanoo.
– Molemmat ymmärtävät varmaan toista paremmin. Arjessa on kaksi puolta. Ne ovat erilaisia, mutta ainakin tässä on hyvä tasapaino, Joonatan jatkaa.
THL tutkii vaikutuksia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja työterveyslaitos ovat juuri aloittaneet hankkeen, jossa selvitetään, miten perhevapaauudistus näkyy työelämässä.
Nykyisin myös vanhempainvapaat voidaan pitää lyhyempinä pätkinä tai vanhemmat voivat tehdä esimerkiksi puolikkaita työpäiviä.
THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula arvioi, että joustavuuden lisääntyminen perhevapaiden käytössä näkyy töiden järjestelyssä.
Hän myös uskoo, että perhevapaat tulevat aiempaa näkyvämmiksi myös miesvaltaisilla työpaikoilla.
Kelan mukaan perhevapaauudistuksen seurauksena isien pitämien vanhempainrahapäivien määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Työnantajat suopeita
Anniina ja Joonatan Liedeksen työnantajat suhtautuivat toiveeseen osa-aikatyöskentelystä hyvin. Joustoa löytyi myös Liedeksiltä.
– Minulle ei ollut niin väliä, mitkä kaksi päivää viikosta olen töissä, joten sovin työnantajan kanssa päivät, jolloin minua tarvitaan eniten, sanoo Anniina Liedes.
Joonatan Liedeksen työnantajalle osa-aikaisuus oli tervetulleempi vaihtoehto kuin pitkä poissaolo.
– Työnantaja tykkäsi, kun ehdotin, että tekisin vajaata työviikkoa. Sanoivat, että se on sinun oikeutesi ja jos pystyt olemaan vaikka sen kolme päivää viikossa töissä, sehän on jo hyvä juttu.
Hänen ei kuitenkaan tarvitse tehdä kolmessa päivässä viiden päivän töitä.
– Aika hyvin on saatu sumplittua. Joko ensi viikolla jatkan siitä, mihin jäin tai joku muu pystyy tekemään niitä töitä, jos on kiire.
Liedeksen pariskunta on laskenut, että palkkojen, joustavan hoitorahan ja vanhempainrahan ansiosta heille jää kuukaudessa 600 euroa enemmän käteen kuin jos toinen saisi palkkaa ja toinen kotihoidon tukea.
Vanhempainvapaat myös riittävät pitemmälle, kun niitä pitää pätkissä. Esimerkiksi Joonatanilta kuluu kuukaudessa vain kahdeksan vanhempainrahapäivää.
Moni mies naisia heikommassa asemassa
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikön Timo Nevarannan mukaan miesten perhevapaiden käyttöä voivat jarruttaa työehtosopimukset, joissa perhevapaakirjaukset ovat naisvaltaisia aloja heikommat.
Tämä koskee etenkin duunareita.
– Varmasti vaikuttaa, jos toinen saa palkallista perhevapaata ja toinen ansiosidonnaista. Jos rahat on tiukilla, voi olla että taloudellinen ajattelu voittaa.
Nevarannan mukaan miesten asemaa ollaan kuitenkin hiljalleen parantamassa. Esimerkiksi ammattiliitto Pron teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tuoreessa työehtosopimuksessa palkalliset perhevapaat on muutettu yhdenvertaisiksi synnyttäneen ja ei-synnyttäneen välillä.
Työnantajan näkökulmasta käytännön järjestelyt voivat olla haasteellisia. Tähän vaikuttaa niin yrityksen toimiala kuin koko.