YK:n luontokokous päättyi sopuun vaikeasta rahakysymyksestä. Roomassa pidetty kokous päätti myös uudenlaisesta raportoinnista, jossa kaikkein maiden pitää kuvata muun muassa suojelua ja ennallistamista tarkoin indikaattorein.
Molemmat asiat jäivät vaille päätöstä varsinaisessa luontokokouksessa Kolumbiassa, minkä vuoksi kokoukselle piti järjestää jatkoa heti perään. Kokous pidettiin Kolumbian Kalissa marraskuussa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kuvasi sovun syntymistä hienoksi hetkeksi. Nuija kopautettiin pöytään ensimmäisten päätösten merkiksi hieman ennen puolta yötä torstaina.
– Ihmiset taputtivat ja halasivat toisiaan. Se oli tosi hieno hetki tässä kansainvälisessä ilmapiirissä. On hieno asia, että maat pystyvät sopimaan vaikeista asioista, Multala sanoi tiedotustilaisuudessa aamulla. Hän viittasi hankalaan geopoliittiseen tilanteeseen.
Multala johti suomalaisneuvottelijoita Roomassa. YK:n kokous oli tuoreelle ympäristö- ja ilmastoministerille ensimmäinen lajissaan.
EU ei halunnut uutta rahastoa, päätös on kompromissi
Käytännössä sopu tarkoittaa, että maat päättivät arvioida olemassa olevia rahoituskanavia luonnonsuojelun ja ennallistamisen tukemisessa.
Köyhät maat olisivat sen sijaan halunneet täysin uuden rahaston, josta niiden luontotoimia olisi tuettu suoraan.
Vaatimus muistuttaa YK:n ilmastokokouksesta, jossa köyhät maat saivat kaksi vuotta sitten läpi oman rahaston. Sen on tarkoitus auttaa niitä vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin.
Tällä kertaa muun muassa EU ei taipunut uuden rahaston perustamiseen. Maat sopivat sen sijaan linjaavansa vasta myöhemmin, riittävätkö nykyiset rahakanavat vai tarvitaanko uusia.
Päätös pysyvästä rahastosta jäi siis auki. Siitä pitäisi päättää vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi rahaa kanavoidaan Maailman ympäristörahasto GEF:n kautta. Rahasto on väliaikainen.
– Selvää on, että päätös oli kompromissi. Sinne tuli sanamuotoja, jotka jättävät mahdollisuuden uudelle rahastolle. Mutta sitä ei päätetty Roomassa, ja se oli tärkeää meille, Sari Multala sanoo.
Hän viittaa EU:hun, jonka osana Suomi neuvottelee luontokokouksissa samaan tapaan kuin ilmastokokouksissakin. EU:n osalta neuvotteluja johti nykyinen puheenjohtajamaa Puola.
Maat ovat luvanneet tukea kehittyvien maiden luontotoimia 20 miljardilla dollarilla kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tätä tavoitetta ei kokouksessa nostettu.
Myös Suomi rahoittaa köyhien maiden luontotoimia kehitystyömäärärahojen kautta. Ministeri Ville Tavion (ps.) johtama ulkoministeriö on laskemassa rahoituksen määrää.
– Silti olemme niiden maiden joukossa, jotka ovat merkittävien rahoittajien joukossa EU:ssa, Multala sanoo.
Multalan mukaan luontorahoitusta eivät myöskään voi jakaa vain valtiot, vaan mukaan tarvitaan esimerkiksi investointipankit ja yritykset. Rooman kokous päätti myös, että luonnolle haitallisista tuista pitää luopua.
Multalan mukaan se tarkoittaa, että kaikkien maiden, myös Suomen, pitää käydä läpi omat tukensa ja karsia haitalliset.
Ympäristöjärjestö WWF pitää sen sijaan Suomen tilannetta rahoituksessa heikkona.
– Suomi ei ole nostanut tukeaan kehittyville maille. Luontotoimien tukeminen noissa, monimuotoisuudeltaan valtavan rikkaissa maissa on elinehto koko maapallolle, sillä hyvinvoiva luonto muun muassa parantaa ruokaturvaa, torjuu ilmastonmuutosta ja hillitsee sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia, WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen sanoo tiedotteessa.
Raportti luonnon tilasta jo ensi vuonna, Suomen luontostrategia puuttuu yhä
Suomen Luontopaneeli on tyytyväinen Rooman kokouksen lopputulokseen.
– Täytyy olla tyytyväinen, että suuret kysymykset saatiin vietyä loppuun, paneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi sanoo.
Luontopaneelin tehtävä on neuvoa hallitusta luontopolitiikassa.
Sääksjärvi kuitenkin huomauttaa, että Suomen pitäisi hoitaa yksi keskeisistä sopimuksen velvoitteista, kansallinen luontostrategia, pikaisesti maaliin.
Maiden olisi pitänyt toimittaa luontostrategiansa jo Kolumbian kokoukseen eli marraskuuhun mennessä.
Suomen strategia on yhä kesken. Sama tilanne on monella muullakin maalla, mutta esimerkiksi Iso-Britannia julkaisi omansa Rooman kokouksen aikana.
Multalan edeltäjä Kai Mykkänen selitti luontosuunnitelman viivästymistä laajuudella ja vaikuttavuudella. Päätös vanhojen metsien suojelun kriteereistä on niin ikään myöhästynyt. Myös sitä odotetaan yhä.
Multalan mukaan luontostrategiaa on työstetty koko ajan eteenpäin.
– En ole ehtinyt vielä käynnistää keskusteluja, mutta kyllä siinä on päästy eteenpäin koko ajan. Se on normaalia poliittista neuvottelua, ministeri vastaa kysymykseen, mikä strategian valmistumisessa kestää.
Suomella on muiden muassa edessä toinenkin iso urakka: uudet maaraportit, joissa maat listaavat yli sadan indikaattorin avulla esimerkiksi suojelualueiden määrää ja ennallistamista. Raportti pitää toimittaa jo ensi vuoden helmikuuhun mennessä.
Rooman luontokokous oli kolmas sen jälkeen, kun kansainvälinen biodiversiteettisopimus saatiin jälkeen solmittua.
Maailman maat sopivat yhteisistä luontotavoitteista Kanadassa vuonna 2022. Sopimuksessa maat päättivät sekä suojella että ennallistaa 30 prosenttia kaikista maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Luontosopimuksen tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.