”On Suomelta ala-arvoinen suoritus” – sota-asiantuntija Emil Kastehelmi vaatii Suomelta joukkoja Ukrainaan

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, mitä Euroopan Ukrainalle kaavailema jopa 50 miljardin euron tukipaketti tarkoittaisi – ja mihin se riittäisi.

Kuvassa on kaksi henkilöä, joilla on vaaleat hiukset. Molemmat henkilöt ovat pukeutuneet siististi; vasemman puoleinen henkilö on pukeutunut pukuun ja solmioon, kun taas oikeanpuoleinen henkilö on pukeutunut tummaan pikkutakkiin. Taustalla on purppura verho sekä sinisävyistä toimistoympäristöä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki (vas.) ja sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi arvioivat EU:n kaavaileman kymmenien miljardien Ukraina-tukipaketin merkitystä. Kuva: Susanna Pesonen / Yle, Mimmi Nietula / Yle
  • Tuomas Hyytinen

Asiantuntijat pitävät EU:ssa kaavailtua isoa, jopa 50 miljardin euron Ukraina-tukipakettia merkittävänä. Siitä aiotaan päättää mahdollisesti tällä viikolla EU:n huippukokouksessa Eurooppa-neuvostossa.

– Se olisi uudenlainen vaihde silmään Euroopalta. Toivottavasti EU kykenee päätöksentekoon. Tilanteet etenevät nyt niin nopeasti, että Ukrainan tukemisella on kiire, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki sanoo.

Linnainmäen mukaan Euroopan iso panostus vähentäisi sitä uhkaa, että Yhdysvallat ja Venäjä luovat Ukrainalle paineen suostua kestämättömään rauhaan.

EU:n uusi tukipaketti mahdollistaisi sen, että Ukraina kykene yhä taistelemaan ja vähintään hidastamaan venäläisten etenemistä, sanoo Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi.

Hän kuitenkin katsoo, että vielä miljardeja tärkeämpää olisi lähettää länsimaisia joukkoja takaamaan tulitaukoa Ukrainaan.

EU on ostamassa pääsylippua rauhanneuvotteluihin

EU:n tukipaketilla on Ukrainan sotilaallisen avustamisen ohella kaksi muuta tarkoitusta, tutkija Joel Linnainmäki sanoo.

Näin EU osoittaa Venäjälle olevansa vahvasti sitoutunut Ukrainan puolustamiseen ja pyrkii vahvistamaan Ukrainan asemaa neuvotteluissa.

Kolmanneksi paketti on signaali Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnolle. Eurooppa haluaa ottaa vastuuta Ukrainan tukemisesta ja omasta turvallisuudestaan.

Miljardipaketilla Eurooppa pyrkii lunastamaan paikan rauhanneuvotteluissa.

– Se on osa sitä Euroopan tarjousta, jolla yritetään kammeta mukaan näihin keskusteluihin, näyttäytyä vakavana ja toimintakykyisenä pelurina, jota ei voi jättää huomiotta.

Toinen puoli suunnitelmaa on se, että Ranska, Britannia ja Ukraina lähtevät yhdessä luomaan tietä kohti rauhanneuvotteluja.

Britannian pääministeri Keir Starmer kertoi sunnuntaina Lontoossa, että Ukrainan neuvotteluasemia on vahvistettava.

”Aikaa ostetaan, mutta se maksaa ukrainalaisten verta”

Emil Kastehelmen mukaan eurooppalaiset johtajat kiertelevät yhä vaikeinta kysymystä, kun he suunnittelevat uutta miljardipakettia.

– Aikaa pystytään kyllä ostamaan, mutta se maksaa rahaa ja ukrainalaisten verta.

Kastehelmen mukaan vaikein kysymys eurooppalaisille on joukkojen lähettäminen Ukrainaan.

Tarvitaan vähintään kymmeniätuhansia sotilaita takaamaan tulitaukoa kontaktilinjalle, kun Ukraina joutuu kotiuttamaan joukkojaan, Kastehelmi arvioi.

Hän ymmärtää Yhdysvaltain kantaa, että turvatakuiden antaminen ei ole sen asia.

– Jos Eurooppa ei kykene päättämään niistä, niin miksi Yhdysvaltojen pitäisi päättää niistä, Kastehelmi sanoo.

”On Suomelta ala-arvoinen suoritus”

Kastehelmen mukaan myös Suomen tulisi lähettää rauhantakaajia Ukrainaan.

– On Suomelta ala-arvoinen suoritus, että vetäydymme heti joukkojen lähettämisestä, vaikka meillä on Euroopan suurimpia reservejä. Tuntuu, että Suomi niin kuin moni muukin maa kuikuilee ympärilleen eikä suostu ottamaan toimijuutta.

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi tänään Ylellä, että Suomella on varaa lähettää sotilaita Ukrainaan.

Kastehelmen mielestä Suomen pitkä Venäjän-raja ei ole kestävä peruste kieltäytyä sotilaiden lähettämisestä.

– Se, että suomalaiset osallistuisivat vaikkapa lähettämällä Ukrainaan yhden pataljoonan, ei rapauttaisi meidän puolustusta. Meiltä löytyy reserviläisiä, jotka olisivat sinne varmasti mielellään lähdössä.

Pataljoona koostuu yleensä sadoista sotilaista.

Kastehelmen mukaan ensin on kuitenkin hyväksyttävä se mahdollisuus, että Ukrainasta palaa suomalaisia sotilaita sinkkiarkuissa, jos venäläiset päättävät haastaa länsimaisia joukkoja.

Tutkija: Joukkojen lähettämisestä käytävä julkinen keskustelu

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki sanoo, että poliitikot päättävät joukkojen lähettämisestä. Valtiojohdolla on tarkin tilannekuva Suomen turvallisuudesta ja eurooppalaisten johtajien käymistä keskusteluista.

Linnainmäki toteaa, että Suomella on Ukrainan sodan suhteen vakava turvallisuusintressi ja että suomalaiset tuntevat suurta sympatiaa Ukrainaa kohtaan.

– Varmasti Suomi tulee jatkamaan omaa tukeaan Ukrainalle ja haluaa olla mukana yhteiseurooppalaisessa ratkaisussa. Mutta miten se käytännössä parhaiten tehdään, on varmasti poliittisen ja julkisen keskustelun paikka.