Ulkomaista puutavaraa virtaa Suomen puunjalostustehtaille nyt Virosta, Latviasta ja Ruotsista.
Näistä maista tuotiin puuta aiemminkin, mutta ennen hyökkäyssotaa Ukrainaan Venäjä oli vuosikymmeniä puuntuonnin ylivoimainen ykkösmaa.
Raakapuun tuonti itärajan takaa loppui kolmisen vuotta sitten.
– Baltian ja Ruotsin osuus Suomen metsäteollisuuden puuntuonnista on nyt noin 90 prosenttia, kuvailee erikoistutkija Pirjo Venäläinen puunhankinnan kehittämisyhtiö Metsäteho oy:stä.
Loput kymmenen prosenttia tuonnista saadaan Venäläisen mukaan yksittäisistä Euroopan maista.
Metsäteho on puunjalostus- ja hankintayhtiöiden sekä sahojen omistama yhtiö, joka tutkii esimerkiksi puun saatavuutta.
Satamassa puuta tuplasti
Venäjän puuntuonnin loppuminen sekä tuontikuljetusten siirtyminen merille ja maanteille näkyy erityisesti Kaakkois-Suomessa.
Itärajan takaa Suomeen jyskyttäneet puutavarajunat ovat kadonneet maisemasta. Ne ovat vaihtuneet juniin tai rekka-autoihin, jotka kulkevat täydessä lastissa nyt päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin – siis lännestä itään.
Itämerta pitkin tulevien puutavaralastien määränpää on useimmiten vientiteollisuuden satamana tunnettu Hamina-Kotka, josta puut lähtevät autoilla tai junilla eteenpäin.
Sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan puuntuonti Hamina-Kotkan kautta on kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun tuonti Venäjältä hyökkäyssodan jälkeen loppui.
– Täältä lähtee viikoittain parisenkymmentä puutavarajunaa kohti Kaakkois-Suomen tehtaita, Naski sanoo.
Satamaa käyttävät muun muassa UPM ja Stora Enso. Metsä Group tuo puuta useisiin Suomen satamiin.
Lisää puuta kotimaan metsistä
Baltian ja Ruotsin raakapuu ei ole korvannut kaikkea Venäjältä aiemmin tuotua puuta. Suuren osan korvaavasta raaka-aineesta puunjalostusteollisuus on hankkinut kotimaan metsistä.
Käytännössä tilanne tarkoittaa sitä, että kokonaisuudessaan puuntuonti on vähentynyt.
Vertailukohdaksi aiempaan käy vuosi 2021, joka oli Venäjän tuonnissa viimeinen kokonainen vuosi ennen hyökkäystä Ukrainaan.
– Metsäteollisuuden tuontipuun määrä oli parhaimmillaan 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, nyt se on tippunut noin viiteen miljoonaan kuutioon, sanoo erikoistutkija Pirjo Venäläinen.
Entä onko Suomen puuntuonti nyt kolmessa vuodessa vakiintunut ja uusi normaali saavutettu?
– Näin voi sanoa. Nyt ollaan noin 40 prosentissa aiemmasta kokonaistuonnista, eikä määrä ole enää kasvanut. Toisaalta on aika vaikea sanoa selkeää suuntaa, mihin lähivuosina ollaan menossa, sanoo Pirjo Venäläinen.
UPM Metsän toimituskaupan johtaja Rauli Karppinen on samoilla linjoilla. UPM:n käyttämästä puusta yli 90 prosenttia on kotimaista.
– Uskoisin, että tuonti pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla. En näe siihen mitään isoja muutoksia tällä hetkellä.