Venäjä on murjonut armottomasti Ukrainaa jo yli kolme vuotta.
Pelkästään Ukrainan jälleenrakennuksen kustannusten arvioidaan tuoreen raportin mukaan nousseen jo 524 miljardiin dollariin.
Ukrainen sota jatkuu tilanteessa, jossa Yhdysvallat vaikuttaa hylänneen Ukrainan ja sysäävän maan Euroopan huoleksi ja hoidettavaksi.
Ei ihme, että Venäjän jäädytetyt varat ovat nousseet jälleen keskusteluun. Summa on merkittävä eli arvioijista riippuen 260-280 miljardia euroa.
Suurin osa summasta eli noin 210 miljardia dollaria eli hieman alle 200 miljardia euroa sijaitsee Belgiassa arvopaperikeskus Euroclearissa.
– Ne ovat olleet Venäjän keskuspankin omistamia joukkovelkakirjalainoja, ja kun ne ovat erääntyneet, rahat ovat jääneet sinne tileille, sanoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) päällikkö Iikka Korhonen.
Loput Venäjän jäädytetyistä varoista löytyvät muun muassa Ranskasta, Iso-Britanniasta, Luxemburgista ja Yhdysvalloista.
– Pääomaan ei ole koskettu, mutta tilien tuottoja on käytetty Ukrainan hyväksi.
Jo varojen tuoton hyödyntäminen oli iso prosessi. Viime keväänä EU-jäsenmaat sopivat käyttävänsä jäädytettyjen varojen tuottoja, eli noin kolme miljardia euroa vuodessa, Ukrainan hyväksi.
Yhä useampi valmis ottamaan rahat käyttöön
Aivan uusi kynnys päättäjille on itse pääomien käyttäminen.
Niiden hyödyntämistä ovat esittäneet ainakin Iso-Britannia, Puola ja Viro , Ukraina ja Suomi - viimeksi Tasavallan presidentti Alexander Stubbin suulla amerikkalaisen tv-kanavan CNN:n haastattelussa.
Stubb sanoi haastattelussa, että jos haluaa maksimoida paineen, pitää käyttää niitä varoja.
– On vielä muutama maa, ainakin yksi maa, jotka ovat skeptisiä siitä. Mielestäni, jos haluaa maksimoida painostuksen, on käytettävä näitä varoja, ja käytettävä niitä heti.
Varojen käyttöönotosta neuvoteltiinkin viikonloppuna.
Puolan pääministeri ja entinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesi kuitenkin sunnuntaina, että Euroopan unionilla ei vielä ole yhtenäistä kantaa Venäjän jäädytettyjen varojen luovuttamisesta Ukrainalle.
Mutta miksi se on niin vaikeaa ja miksi rahasumman käyttöönottoa on vältelty näin kauan?
– Kannanottoja varojen käyttöönotosta on tosiaan esitetty viime päivinä, mutta edelleen on myös heitä, joiden mielestä toimi heikentäisi luottamusta Euroopan pääomamarkkinoihin ja euroon sijoitusvaluuttana, Korhonen sanoo.
Kuvitellaanko markkinoilla, että jos Eurooppa nyt ottaa varoja hyökkäyssotaa käyvältä Venäjältä, niin täällä toimitaan kohta samoin ihan minkä tahansa muunkin maan suhteen?
– Kyllä jotkut näin selvästikin ajattelee. Esimerkiksi jotkut ovat olleet huolissaan arvopaperikeskus Euroclearin maineesta. Luottamuksen rapautumisen pelossa edes Yhdysvalloissa ei ole toimittu niin. Yhdysvallat on esimerkiksi jäädyttänyt Iranin ja Afganistanin varoja jopa vuosikymmeniksi, mutta ei ole ottanut niitä silti haltuunsa.
Onko jokin kuitenkin muuttunut, kun varojen käyttöä laajemmin taas vaaditaan ?
– Varat ovat olleet jäädytettynä jo kolmisen vuotta, eikä mitään isompaa ole tapahtunut. Selvästi monella poliitikolla huoli esimerkiksi juuri euron kansainvälisestä asemasta on nyt vähemmän tärkeä kuin aiemmin. Tai muut huolet ovat suurempia.
Miten potti olisi ylipäätään mahdollista vapauttaa EU:n ja Ukrainan käyttöön?
– Se ei ole juridisesti ihan yksinkertainen asia. Kyse on omistusoikeuteen puuttumisesta. Olemme lakeihin perustuvia yhteiskuntia, joten varojen käyttämiselle täytyisi löytää juridinen pohja.
Korhosen mukaan EU:ssa halutaan toimia niin, ettei päätöksiä saada perutuksi tuomioistuimissa. Käytännössä esimerkiksi Belgiassa pitäisi siis säätää laki takavarikoinnista.
– Jos Belgia sitten takavarikoi rahat, niin voiko EU päättää niiden rahojen käytöstä. Siitäkin pitäisi sopia jäsenmaiden kesken erikseen, hän sanoo.
Mutta löytyisikö ratkaisu kuitenkin pian.
Talouslehti FT:n tietojen mukaan Ranska ja Saksa, jotka ovat vastustaneet varojen täysimittaista takavarikointia laativat suunnitelmaa, jossa varoja käytettäisiin takaamaan tulitauon pitäminen. Venäjä siis menettäisi jättipottinsa, jos tulitauko ei pitäisi. Miten tämä saataisiin onnistumaan?
– En aidosti tiedä, miten tällainen järjestelmä saataisiin onnistumaan. En ole juristi. Jos aitoa poliittista tahtoa on, niin varmasti pykälät saadaan kirjoitettua, Korhonen sanoo.