Islamin uskonto mukaan ylioppilas­kirjoituksiin, työryhmä ehdottaa

Nykyään abiturientit voivat kirjoittaa vain evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon. Islamin opiskelijoita on lukiossa jo enemmän kuin ortodokseja.

Nuoret istuvat riveissä yksittäisten pöytien ääressä läppärit edessään ylioppilaskirjoituksissa.
Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on parantaa katsomusaineiden opiskelua yhdenvertaisemmaksi eri uskontojen opiskelijoille. Arkistokuva ylioppilaskirjoituksista. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Sini Ojanperä

Opetushallituksen työryhmä esittää, että ylioppilastutkintoon lisätään islamin uskonnon koe.

Ehdotus on osa katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraporttia. Työryhmä puntaroi muun muassa sitä, miten katsomusaineiden opiskelu olisi nykyistä yhdenvertaisempaa. Ryhmä on laatinut kaikkiaan 13 ehdotusta.

Kehittämisryhmän mukaan yhdenvertaisuus ei tällä hetkellä toteudu muun muassa siksi, että ylioppilaskokeen voi suorittaa vain evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon osalta sekä elämänkatsomustiedossa.

Todistusvalinnan merkitys on suuri, kun ylioppilas hakeutuu jatko-opintoihin. Tämän vuoksi ylioppilaskokeessa pitäisi olla mahdollista kirjoittaa myös islamin uskonto.

Selvityksessä huomautetaan, että islamin uskontoa opiskeli lukuvuonna 2023–2024 valmistuneista lukiolaisista 361 ja ortodoksista uskontoa 327.

Lukion liikuntasaliin saapuu vähitellen ylioppilaskirjoituksiin osallistuvia.
Islamin uskonnon pitäisi työryhmän mukaan olla yhtenä vaihtoehtona reaaliaineiden kokeissa. Arkistokuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Yksittäisen oppimäärän lisääminen ei korjaisi epäsuhtaa täysin. Tämä johtuu Opetushallituksen opetusneuvoksen Outi Raunio-Hannulan mukaan siitä, että kouluissa opiskellaan muitakin uskontoja kuin evankelisluterilaista, ortodoksista ja islamia.

– Muiden oppimäärien kokeita ei edelleenkään olisi mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnossa, hän sanoo.

Vapaus opiskella mitä tahansa uskontoa

Työryhmä esittää lainsäädäntöön myös toista muutosta. Se mahdollistaisi lukiossa kaikille vapauden opiskella mitä tahansa uskonnon oppimäärää tai elämänkatsomustietoa.

Esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva opiskelija voi nykyisin opiskella vain evankelisluterilaista uskontoa.

Muutos ei koskisi perusopetusta eli ylä- ja alakoulua.

Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula katsoo kameraan.
Opetusneuvos Outi Raunio-Hannula muistuttaa, ettei Opetushallituksella ole valtaa päättää lainsäädännöstä. Kuva: Opetushallitus

Raunio-Hannulasta on haastavaa ennakoida, millaisia muutoksia valinnanvapaus aiheuttaisi katsomusaineiden opetusryhmiin.

– Näihin muutoksiin on helpompi reagoida jaksomuotoisessa lukiokoulutuksessa, jossa opiskelijat tekevät opintojaksojaan koskevat valinnat, hän perustelee.

Uskonnon opetus vain kouluille

Katsomusaineiden kehittämisryhmä on silti pohtinut aihetta myös perusopetuksen kannalta.

Ryhmä muun muassa haluaisi poistaa oikeuden osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen koulun tarjoamien vaihtoehtojen sijaan.

Kaikki koululaiset eivät opiskele katsomusainetta koulussa. Esimerkiksi Lahdessa islamilainen seurakunta tarjoaa hyväksi luettavia uskonnontunteja moskeijassaan. Toimittaja: Sini Ojanperä / Yle, kuvaaja: Janne Nykänen / Yle.

Raportin mukaan katsomusaineiden opetuksen pitäisi olla vain koulujen hyppysissä.

– Uskonnollisen yhdyskunnan antaman opetuksen sisältöä tai laajuutta ei ole määritelty. Koululla ei myöskään ole toimivaltaa valvoa tämän sisältöä tai toteutusta, opetusneuvos Outi Raunio-Hannula sanoo.

Suomessa on nykyisin mahdollista, ettei oppilas tai opiskelija osallistu lainkaan koulun katsomusaineen opetukseen. Työryhmä esittää, että tämä mahdollisuus poistetaan.

Koko raportti ehdotuksineen on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla. Ehdotukset vaativat poliittista tahtoa ja muutoksia lainsäädäntöön, jotta ne voivat toteutua.