Suomen ja Ruotsin rajalla, Torniossa ja Haaparannallakaan, ei tarjoudu jatkuvasti tilaisuuksia puhua ruotsia. Helposti kieli vaihtuu suomeksi, meänkieleksi tai englanniksi. Moni suomalainen arastelee käyttää ruotsia, jos ei ole aivan varma täydellisestä osaamisesta.
Torniossa kuukausittain pidettävä kielikahvila haluaa muuttaa tilannetta. Se tarjoaa mahdollisuuden ylläpitää ruotsin kielen taitoa ja madaltaa kynnystä käyttää ruotsia.
Tornion Pohjola-Nordenin ja Rajalla-kauppakeskuksen järjestämä kielikahvila on avoin, vapaamuotoinen tapaaminen, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset juttelevat haluamistaan aiheista ruotsiksi.
Yhteisömanageri Eija-Sinikka Juho, yksi kielikahvilan ideoijista, rohkaisee unohtamaan liiallisen paineen kieliopista; kunhan kieltä käyttää, puhuminen alkaa vähitellen sujua.
– Kaikki se kieli, minkä olet joskus opiskellut vaikka koulussa, kaikki se on tallella, mutta se pitää vain aktivoida, Eija-Sinikka Juho sanoo.
Ei mitään pakkoruotsia
Torniossa asuva ja kangasliikettä pitävä Helena Olsson-Keisu pääsee käyttämään kielitaitoaan tämän tästä myymälässään. Hän myös soittaa yhtyeessä, jossa on jäseniä molemmin puolin rajaa. Olsson-Keisulle eri kielten taitaminen on hyvin antoisaa ja hauskaa.
– Tämä ei ole koskaan ollut minulle pakkoruotsia. Kieli avaa ovia ja lisää ymmärrystä, ja kielen mukana tulee kulttuuri.
Haaparantalaisen Ola Backen äidinkieli on ruotsi, mutta hän osaa myös suomea ja meänkieltä. Ruotsinkielisessä kielikahvilassa hän haluaa käydä, koska tutustuu siellä uusiin ihmisiin ja pääsee vaihtamaan ajatuksia erilaisista asioista.
Kivenheiton päässä kauppakeskuksesta sijaitsee Rajaneuvonnan toimipiste, jonka työssä kielitaitokysymykset nousevat esille, kun suomalaisia on hakeutumassa töihin naapurimaahan.
Rajaneuvonnan koordinaattori Riikka Juntti tunnistaa suomalaisten arkuuden puhua muulla kuin äidinkielellään. Hän kertoo monen etsiskelevän turvakseen suomalaista työporukkaa, jonka kanssa lähtisi töihin Ruotsiin tai Norjaan.
– Vaikeutena on usein se, että suomalaisyritykset ja työntekijät eivät tahdo löytää toisiaan. Tätä pulmaa yritämme nyt ratkoa, koordinaattori kertoo.
Ruotsin työpaikka tuskin jää kiinni kielitaidosta
Kielitaitovaatimukset vaihtelevat tietysti jonkin verran työtehtävän mukaan. Esimerkiksi sairaanhoitajana on osattava kieltä paremmin kuin vaikkapa kaivinkoneenkuljettajana.
Juntin arvion mukaan työpaikka Ruotsissa tuskin jää kiinni kielitaidosta. Pääasia on ammatillinen osaaminen.
– Pohjois-Ruotsin työvoimapula on niin kova, että yritykset voivat olla valmiita hiukan lieventämään kielitaitovaatimuksiaan. Monessa paikassa voidaan työkielenä käyttää myös englantia.
Kielitaito tietysti tukee sopeutumista uuteen maahan, ja monet arjen asiat, esimerkiksi ostokset ja viranomaisyhteydet, sujuvat helpommin – ja tietysti myös kahvipöytäkeskustelut.
Tornion kielikahvila tarjoaa tilaisuuden harjoitella juuri vapaamuotoista ja aiheiltaan monipuolista jutustelua. Kielikahvila kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina alkuillasta, ja tavallisesti pöydän ääreen asettuu 10–15 ruotsinpuhujaa. Torniossa on kuukausittain koolla vastaavanlainen keskusteluilta myös saksaa puhuville.