Sote-alan työntekijät kertovat uupumuksesta ja jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta.
Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn teettämästä kyselystä. Siinä selvitettiin ensi kertaa laajasti alan työntekijöiden kokemuksia hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.
Tehyläiset hoitajat ovat huolissaan sekä omasta jaksamisestaan että potilasturvallisuudesta.
Kyselyyn vastanneista:
- 71 prosenttia kokee toiminnan sujuvuuden heikentyneen
- 64 prosenttia ilmoittaa työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin laskeneen
- 47 prosenttia kertoo työtehtävien mielekkyyden heikentyneen.
Kyselystä käy ilmi, miten hoitohenkilökunta on vastannut työn kuormittavuudesta johtuviin tekijöihin eri hyvinvointialueilla. Eniten työssä kuormittavat kiire, henkilöstön liian vähäinen määrä ja liika hallinnollinen tekeminen.
Liiallinen työmäärä ja kiire kuormittavat eniten
Kaikkien vastaajien mielestä kuormittavimmat tekijät olivat kiire ja liiallinen työmäärä.
Kovinta kiireen ja liiallisen työn painetta työntekijät kokivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Siellä 60 prosenttia vastaajista kertoi, että nämä ovat kuormittavimmat tekijät.
Seuraavaksi eniten liiallinen työmäärä ja kiire kuormittivat hoitotyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Näin vastasi alueen vastaajista 56 prosenttia.
Toiseksi kuormittavin tekijä oli liian vähäinen henkilökunta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevistä 42 prosenttia kertoi liian vähäisen henkilökunnan olevan syynä työn kuormittavuuteen.
Myös Helsingissä hoitoalan työntekijöistä 35 prosenttia vastasi, että liian vähäinen henkilökunta oli työn kuormittavuuden toiseksi korkein tekijä.
Hallinnollisen työn suuri määrä oli kuormittavuuden kolmanneksi korkein tekijä. Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaajista 37 prosenttia piti hallinnollisen työn määrää kuormittavuustekijänä.
Hallinnolliseen työhön kuuluu muun muassa kirjaamista.
Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää kertoo, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet jo pitkään alibudjetoituja.
– Alibudjetoinnin päälle on lisätty vielä säästöpaineet. Budjetin alijäämän paikkaamiseen tarvitaan aikaa ja harkittuja toimenpiteitä, sanoo Sillanpää.
Harva hoitaja uskoo jaksavansa työssä
Tehyn mukaan tilanne on hoitoalalla johtanut siihen, että usko työssä jaksamiseen on heikoilla. Vain runsas neljännes eli 28 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo jaksavansa hoitoalalla työuransa loppuun saakka.
Tehy kertoo, että erityisen huolestuttavia ovat nuorten vastaukset: alle 30-vuotiaista vain 12 prosenttia katsoo, että jaksaa alalla koko työuransa.
Tehy kertoo kuitenkin, että raskaiden koronavuosien jälkeen työhyvinvointiin liittyvissä vastauksissa on nähtävissä pientä parannusta.
– Työntekijöiden luottamusta ei pidä millään tavalla heikentää entisestään: esimerkiksi hallituksen ajamat muutokset määräaikaisuuksiin on syytä jättää tekemättä, sanoo Sillanpää.
Kyselyssä selvitettiin hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia myös palvelujärjestelmään. Vastaajien enemmistö kokee uudistuksen heikentäneen palveluita, sillä, peräti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee palvelun saatavuuden laskeneen ja 66 prosenttia vastaajista kokee laadun heikentyneen.
Tehy teetti selvityksen syksyllä 2024 hyvinvointialueilla työskentelevien tehyläisten parissa. Selvityksen toteutti Aula Research oy sähköisenä kyselynä, jonka otanta oli 19 999. Kyselyyn vastasi yhteensä 5157 tehyläistä, joten vastausprosentiksi tuli 26.