Toimitusjohtaja Sanna Aho painii luksusongelmien kanssa.
Hänen yhtiönsä FY-Composites on kasvanut hurjaa vauhtia viimeiset vuodet.
Toissa vuonna yhtiön liikevaihto eli myynti kasvoi lähes 280 prosenttia ja viime vuonna kasvuluku pyöri noin 15 prosentissa.
Kasvuluvut kuvaavat sitä, kuinka lujaa suomalaisella puolustusteollisuudella tällä hetkellä menee.
Muun muassa sotilaskypäriä, ballistisia luotisuojalevyjä ja modulaarisia sirpalesuojarakenteita valmistava yritys on lähes kolminkertaistanut työntekijämäärän, automatisoinut tuotantoaan ja rakentanut uusia tuotantolinjoja.
– Kasvun tekeminen ei ole välttämättä mitenkään kivutonta tai helppoa, Aho sanoo.
Merkittävimmän ongelman yhtiö kohtasi vuonna 2022, jolloin yhtiön kasvu oli lähdössä nousuun. Yhtiö ei pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään raaka-ainepulan takia.
– Isot yritykset vetivät toimittajien kapasiteetit tyhjiksi. Emme pienempinä toimijoina olleet kärkisijoilla saamassa toimituksia.
Osaltaan tämän takia pirkkalalainen yhtiö lähes kolminkertaisti myyntinsä juuri vuonna 2023, kun saatavuusongelmat saatiin selätettyä tuona vuonna.
Miten suomalaisilla puolustusteollisuuden yrityksillä menee? Selvitimme.
Myynnin kasvu ennennäkemätöntä
Suomalaisten puolustusteollisuusyritysten tilanteen selvittäminen ei ole helppo tehtävä.
Moni yrityksistä tekee tuotteita sekä sotilas- että siviilikäyttöön, jolloin yhtiöiden seulominen on vaikeaa.
Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta suomalaisyhtiöt eivät myöskään ole listautuneet pörssiin, jolloin niiden talouslukuihin on vaikeampaa päästä kiinni.
Suomen Teollisuussijoitus (Tesi) teki kuitenkin viime vuoden syksyllä ison selvityksen suomalaisten yhtiöiden pärjäämisestä aikana, jolloin turvallisuuspolitiikassa on nähtävissä nopeita käänteitä.
Tesi tunnisti yhteensä 368 puolustusalan yritystä, joista noin 144 on voimakkaasti kasvavia yhtiöitä. Yhtiöiden liikevaihto kasvoi vuoden 2021 ja vuoden 2022 välissä lähes 84 miljoonaa euroa.
– Kasvu on todella kovaa kautta linjan. Kasvuyrityspuolella on kasvamassa useita yhtiöitä, jotka voivat lähivuosina listautua pörssiin, sanoo Tesin tutkimuspäällikkö Jakob Sandell.
Myös Danske Bank on seurannut puolustusteollisuutta viime vuosina. Danske Bankin Suomen yritysasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Elina Fogelholmin mukaan iso osa suomalaisyrityksistä on jo myynyt seuraavan neljän tai viiden vuoden tuotannon.
– Tämä on harvinaista, jos tilannetta verrataan muihin suomalaisiin teollisuusyrityksiin, Fogelholm sanoo.
Iso osa suomalaisista puolustusteollisuuden pienistä yhtiöistä on tehnyt hypyn keskisuurten joukkoon kuten myös FY-Composites.
Danske Bankin mukaan suomalaisyritykset pohtivat parhaillaan, miten tuotantoa voitaisiin kasvattaa.
– Ostajilla on tarve saada tuotteet mahdollisimman nopeasti, eikä vasta neljän tai viiden vuoden päästä, Fogelholm sanoo.
Vain taivas näyttää olevan kasvun rajana tällä hetkellä.
Saksan todennäköinen seuraava liittokansleri Friedrich Merz (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) kertoivat keskiviikkona sovusta, jonka mukaan Saksa investoisi infrastruktuuriin ja puolustukseen 500 miljardia euroa tulevan kymmenen vuoden aikana. Muutos edellyttää kahden kolmasosan enemmistön tukea maan parlamentissa.
Saksa ei ole ainoa maa, joka on kertonut investoinneistaan.
Suomen puolustusministeriö kertoi 660 miljoonan euron tilauksista puolustusteollisuudelle Ukrainan tukemiseksi ja Britannia on ilmoittanut ainakin kahdesta miljardiluokan aseapupaketista Ukrainalle.
Patria kärkkyy suuria tilauksia Euroopasta
Patria on Suomen puolustusteollisuuden suurin yritys liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna. Yhtiössä työskenteli 3 662 työntekijää viime vuoden lopussa ja uusien tilauksien määrä kasvoi 1,26 miljardiin euroon.
Yhtiön työntekijämäärä on kasvanut muutaman vuoden aika yli 1 000 henkilöllä ja tilauksien määrä pomppasi pelkästään viime vuonna yli 32 prosentilla.
Yhtiön analyysin mukaan kasvun syynä on ollut ennen kaikkea Patria 6x6 panssaroidun ajoneuvon lanseeraaminen vuonna 2021 ja eurooppalaisten maiden halu vahvistaa puolustustaan Ukrainan sodan takia.
Nyt yhtiö haluaa päästä kiinni isoihin eurooppalaisiin investointeihin, joita eri Euroopan maat ja EU suunnittelevat.
Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalingon mukaan olisi parempi, jos puolustuspaketit konkretisoituisivat turbulentissa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa enemmin kuin myöhemmin.
– Teollisuus tietysti tarvitsee sitovia tilauksia, jotta se pystyy investoinnit tekemään. Uskon, että tämä on poliittisessa kentässä laajasti ymmärretty.
Rautalinko arvioi, että erilaiset rahoitus- ja investointipaketit alkavat hahmottua konkreettisemmin seuraavan vuoden aikana.
Suomi ostaa suurimman osan asejärjestelmistä ulkomailta
Puolustus- ja ilmateollisuusalan yritysten etujärjestön eli PIAn näkemys suomalaisyritysten valttikorteista kansainvälisessä kilpailussa on selvä. Suomalaisyritykset ovat pääsihteeri Tuija Karangon mukaan erityisen hyviä tuottamaan perinteistä puolustusmateriaalia, jota tarvitaan kulutussodassa ja jalkaväkitaistelussa.
Tällöin puhutaan esimerkiksi ammuksista, tykistökranaateista ja tuoreimpana tulokkaana drooneista. Suomalaisyrityksistä drooneja tuottaa esimerkiksi Insta.
Karangon mukaan suomalaiset ovat olleet myös eteviä kehittämään ja ottamaan käyttöön digitaalisia sodankäynnin välineitä.
– Tässä me olemme todellakin muita maita edellä.
Yksi esimerkki tästä on Espoossa pääkonttoria pitävä Iceye, joka pystyy satelliittitutkan avulla tuottamaan tilannekuvaa sotatilanteesta jopa pilvien läpi. Yrityksen etuna kilpailijoihin on se, kuinka nopeasti ja analyyttisessa muodossa yhtiö pystyy välittämään tietoa asiakkailleen.
Viranomaiset ja yritykset eivät avaudu Suomen puolustuksen puutteista, koska ne ovat lähtökohtaisesti salattavaa tietoa. Totta kuitenkin on, että suurin osa Suomen asejärjestelmistä ostetaan ulkomailta.
Suurimmat ulkomaiset hankinnat ovat kohdistuneet Yhdysvaltoihin ja Israeliin, joista Suomi on hankkimassa F-35-hävittäjät ja Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän.
– Kysymys on siitä, miten rakennamme yhteistyökuviot suomalaisen ja ulkomaalaisen toimittajan kesken siten, että meillä järjestelmät on käyttökunnossa joka tilanteessa.
Karangon mukaan sota Ukrainassa on herättänyt eurooppalaiset valtiot siihen, että tuotantoa ja omavaraisuutta pitää olla myös täällä.
Katso myös: