Lähisairaaloiden käytävät ovat nyt Pirkanmaalla kuntokatuja: sairaalaan ei tulla enää lepäämään

Pitkät hoitojaksot lähisairaaloissa aiheuttavat ruuhkia päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa. Siksi Pirkanmaalla kotiutumista aletaan miettiä heti, kun potilas tulee osastolle.

Suunnittelija Anni Nylund kertoo ja näyttää, mitä kuntokadulla tapahtuu. Video Jani Aarnio / Yle
  • Elina Nieminen

Pirkanmaan lähisairaaloiden käytäviä on muutettu tänä vuonna kuntokaduiksi. Potilaat voivat kävellä ja jumpata niillä omatoimisesti tai läheisten ja henkilökunnan kanssa.

Seiniltä löytyy jumppaohjeita ja lattioihin on teipattu kävelyratoja ja matkamerkkejä. Harjoitukset voi kirjata kuntokorttiin.

Potilaat voivat saada kotiin mukaansa kuntokortin, johon merkataan kotona tehdyt harjoitteet.
Kuntokatu-konsepti on kehitetty Pirkanmaan hyvinvointialueella. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Kuntokaduilla potilaat ylläpitävät ja parantavat toimintakykyään.

Samalla taistellaan sairaaloiden täyttymistä vastaan, kertoo asiantuntijahoitaja Mira Taalikka Pirkanmaan hyvinvointialueelta.

– Hoitojaksot lähisairaaloissa ovat pitkittyneet, ja se on johtanut päivystysyksikkö Acutan ja erikoissairaanhoidon osastojen ruuhkautumiseen. Uusien sairaalapaikkojen perustaminen ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu ongelmaan.

Kotiutumisesta sovitaan jo alussa

Pirkanmaalla lähisairaaloita ovat Sastamalan, Valkeakosken ja Hatanpään sairaalat sekä entiset kuntien terveyskeskusten vuodeosastot.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu kotiutuminen. Sitä aletaan valmistella heti, kun potilas tulee osastolle.

– Potilaan kokonaistilanne hahmotetaan ja asetetaan tavoite kotiutuspäiväksi. Sen jälkeen aletaan aktiivisesti työskennellä sitä kohti, paitsi sairauden hoidon myös toimintakyvyn näkökulmasta, kertoo ylilääkäri Liisa Länsipuro.

Vastuu kuntoutumisesta on entistä enemmän potilaalla ja hänen läheisillään. Toimintakykyä ylläpidetään muutenkin kuin kuntokadulla tehdyillä harjoituksilla.

– Mahdollisuuksien mukaan potilas syö itse, käy itse asioillaan ja liikkuu tilaisuuden tullen. Pitää päästä eroon vanhasta asenteesta, että sairaalaan tullaan lepäämään, Länsipuro sanoo.

Fysioterapeutti Miska Ojala keskustelee potilaan kanssa.
Lähisairaalassa keskimääräinen hoitojakso on reilu kaksi viikkoa, vaihtelua on kahdesta vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Pitkittyneen hoitojakson syynä on useimmiten jonottaminen asumisen palveluihin. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Lyhytkin sairaalajakso voi heikentää toimintakuntoa

Potilaat ovat pääosin iäkkäitä ihmisiä. He tulevat lähisairaalaan esimerkiksi erikoissairaanhoidosta leikkauksen jälkeen tai akuuttipotilaina kiirevastaanotoilta.

Vuodelevossa heidän kuntonsa menee usein huonommaksi ja sairaalajakso pitkittyy.

– Joka kolmannella sairaalahoitoon joutuneella vanhuksella toimintakyky heikkenee, vaikka sairaalaan tuonut sairaus tai vamma paranisi, Taalikka kertoo.

Fysioterapeutti kuntouttaa potilasta portaita nousemalla.
Potilasta kannustetaan liikkumaan aina, kun se on mahdollista. Hoitohenkilökunta ja läheiset voivat olla tarvittaessa tukena. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Tutkimusten mukaan liikkumis- ja toimintakykyä voitaisiin ylläpitää ja kohentaa myös sairaalahoidon aikana.

Pirkanmaan lähisairaaloissa pyritäänkin nyt tähän.

Kuntoutumista edistetään arjessa

Lähisairaaloiden henkilökuntaa on otettu mukaan kuntokatujen suunnitteluun omilla osastoillaan. Hoitajien panos potilaiden kuntoutumisessa on iso, sanoo hoitotyön päällikkö Milja Hänninen.

– Usein ajatellaan, että kuntoutus on vain fysioterapeuttien työtä. Mutta meidän ammattitaitoiset hoitajat ovat täällä aina läsnä ja tekevät joka vuorossa arvokasta työtä potilaiden kuntoutuksessa.

Potilas voi jatkaa kuntoutumisensa tueksi valittujen liikkeiden tekemistä kotona.

Myös läheisten toivotaan innostuvan harjoitusten tekemisestä, kertoo suunnittelija Anni Nylund.

– Kun kuntoutuminen jatkuu siellä kotona, se saattaa lyhentää tai jopa ehkäistä tulevia sairaalahoitojaksoja.

Fysioterapeutti kävelyttää potilasta Lempäälän sairaalan käytävillä.
Kuntokadulla tavoitellaan iäkkään potilaan toimintakyvyn säilymistä sairaalahoidon aikana ja sen jälkeen. Se ei liity Pirhan säästöihin. Kuva: Jani Aarnio / Yle