Tämähän lähtee vauhdikkaasti käyntiin: jo parin minuutin ratikkamatkalla Itä-Pasilasta Länsi-Pasilaan matkalipuntarkastajat kirjoittavat kolme tarkastusmaksua.
Selitykset ovat tyypillisiä. Lippua ei ole, lippu ei ole voimassa tai lippu on ostettu vasta matkan alkamisen jälkeen.
Sadan euron pikavoiton saaneet matkustajat tyytyvät kuitenkin kohtaloonsa ilman suurempia protesteja, ja matka jatkuu.
Seurasimme Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkalipuntarkastajien työtä parin tunnin ajan tavallisena arki-iltapäivänä. Syynä tähän on tuore uudistus: helmikuun lopussa HSL tiedotti lisäävänsä siviilipukuisten tarkastajien määrää kaikissa joukkoliikennevälineissä tämän vuoden ajan.
Näin päästään tehokkaampiin tuloksiin, sillä siviilitarkastuksissa liputtomia matkustajia jää kiinni noin kaksinkertainen määrä virka-asuissa tehtyihin tarkastuksiin verrattuna.
Siviiliasuilla pyritään yllätysvaikutukseen. Näin päästään usein esimerkiksi estämään tilanteita, joissa matkustaja livahtaa takaovesta ulos nähtyään tarkastajien nousevan sisään.
Tämä on helppo todeta tarkastuspartion toimintaa seuratessa. Lähes jokainen matkustaja yllättyy, kun tavalliselta matkustajalta vaikuttava henkilö näyttää tarkastuspassinsa ja pyytää matkustajia näyttämään liput.
Nyt matkaa on kulunut vasta kymmenisen minuuttia, mutta on tullut aika vaihtaa liikennevälinettä. Seuraavaksi hypätään lähijunaan.
Siviilivaatteissa kirjoitetaan enemmän tarkastusmaksuja
Neljän tarkastajan ryhmä marssii arkivaatteet yllään päättäväisin askelin kohti Pasilan aseman laituria numero 11.
Perässä pienen välimatkan päässä seuraa kaksi järjestyksenvalvojaa.
Koko seurue astuu kello 14.22 lähtevän P-junan kyytiin kohti lentokenttää. Jossain Ilmalan ja Myyrmäen välillä käy ilmi, että nuori, hieman sekavasti itseään ilmaiseva mies on matkassa ilman lippua.
Hän kertoo tarkastajalle nimensä, mutta hetkeä myöhemmin hän esittää henkilöllisyystodistuksen, jossa on täysin toinen nimi. Mies selittää vaihtaneensa nimensä. Tarkastajat selvittävät tilannetta aikansa, ja lopulta mies poistuu junasta tarkastusmaksu kourassaan.
Matkalipuntarkastaja Pirjo Kangasmäki kertoo kuulleensa kahdeksan työvuotensa aikana suunnilleen kaikki mahdolliset selitykset.
Tyypillisimpiä tapauksia ovat matkustajat, jotka ostavat mobiililipun vasta liikennevälineen sisällä nähdessään tarkastajat.
– Toinen tyypillinen on yksinkertaisesti se, että lippua ei ole. Se on unohdettu ostaa tai sen on jäänyt kotiin tai jotain muuta vastaavaa, Kangasmäki sanoo.
Kangasmäki tekee tarkastuksia sekä siviilivaatteissa että virka-asussa. Molemmissa tavoissa on hänen mukaansa puolensa, ja erot ovat lopulta kohtalaisen pieniä.
– Kun matkalipuntarkastajalla on yllään virkavaatteet, meidät huomataan yleensä heti, ja ihmiset valmistautuvat nopeammin lipun esittämiseen. Näin työmme sujuu hieman nopeammin.
Jos erot ovat pieniä ja siviiliasussa saadaan enemmän liputtomia matkustajia kiinni, miksi kaikkia tarkastuksia ei hoideta siviilivaatteissa?
– Tarkastustoiminnan tavoitteena ei ole määrätä mahdollisimman paljon tarkastusmaksuja, vaan pyrimme riittävän usein tapahtuvalla ja näkyvällä tarkastustoiminnalla ennalta ehkäisemään liputta matkustamista ja näin pitämään liputtomien matkustajien osuuden alhaisena, kertoo HSL:n tarkastuspäällikkö Sanna Hirvi.
Viimeisimmän arvion mukaan HSL menettää liputta matkustamisen vuoksi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on keskeinen syy siihen, että siviiliasuisten lipuntarkastajien määrää lisätään.
Nyt matka neljän tarkastajan ja kahden järjestyksenvalvojan mukana on kestänyt reilun tunnin, ja lähijuna saapuu Helsingin rautatieasemalle. Siirrymme kierroksen lopuksi vielä metroon.
Siviilitarkastajia on ollut aina
Siviiliasuisten matkalipuntarkastajien käyttö ei ole uusi toimintamalli. Itse asiassa siviilitarkastajia on ollut olemassa yhtä kauan kuin lippujentarkastustoimintaa pääkaupunkiseudulla, eli 1980-luvun alkupuolelta saakka.
Viime vuonna hieman yli kolme prosenttia HSL-alueen matkalipuntarkastuksista tehtiin siviilivaatteissa. Tänä vuonna määrää on tarkoitus lisätä noin viiteen prosenttiin.
Maan alla metrojunassa tarkastajapartion tahti jatkuu tasaisena: lähes jokaisesta vaunusta löytyy yksi tai kaksi ilman lippua matkustavaa. Tarkastajien palkkaan tällä ei ole vaikutusta, sillä HSL:llä ei ole käytössä kirjoitettujen tarkastusmaksujen määrään liittyviä tulospalkkioita tai bonuksia.
Saavumme Espoon Matinkylään. Lähes pari tuntia kestäneen tarkastuskierroksen aikana yksikään tarkastusmaksun saanut matkustaja ei ole käyttäytynyt uhkaavasti.
Totuus on kuitenkin monipuolisempi. HSL on huomannut liikennehenkilökuntaan kohdistuvan väkivaltaisuuden kasvaneen julkisessa liikenteessä. Myös Pirjo Kangasmäki kertoo kohdanneensa työssään huutamista, kiroilua, sylkemistä ja arvaamatonta käytöstä. Tällaisia tapauksia varten tarkastajien matkassa kulkee toisinaan järjestyksenvalvojia.
Uusi juna saapuu asemalaiturille. Kangasmäki ja kolme muuta matkalipuntarkastajaa nousevat kyytiin, ja taas mennään.
– Hyvää iltapäivää, tarkastetaan matkaliput. Biljettkontroll, tack!