Pohjois-Savon jäätilanne saattaa muuttua nopeasti – Talvikalastuksen voisi jo lopettaa, sanoo palomestari

Lämmennyt sää ja auringonpaiste sulattavat esimerkiksi virtapaikat ja matalikot nopeasti tähän aikaan vuodesta.

Sulanut virtaava salmi ja jäätä järvessä.
Salmet ovat jo jäättömiä Kallavedellä. Kuva on Kuopion Pirttiniemen päästä. Kuva: Keijo Salokangas / Yle
  • Marianne Mattila

Kallaveden jään paksuus oli maaliskuun toinen päivä 47 senttimetriä Kuopion Itkonniemen mittauspaikalla. Se on neljä senttimetriä alle pitkäaikaisen keskiarvon. Suonenjoen Iisvedellä jäätä oli 52 senttimetriä ja Pielavedellä 54 senttimetriä.

Jään paksuus ei kerro vielä sen laadusta. Pohjois-Savon ely-keskuksen vesistöyksikön päällikön Veli-Matti Vallinkosken oma havainto Kallavedeltä kuitenkin on, että jää on ollut tänä talvena hyvää teräsjäätä.

Tänä talvena ei ole ollut runsaita lumisateita, joten lumensekaista kohvajäätä on vain paikoin.

Vähäinen lumen määrä helpottaa myös jään lukemista eli esimerkiksi railojen ja heikomman jään havainnoimista.

– Se tekee liikkumisesta turvallisempaa, Vallinkoski sanoo.

Pelastuslaitos toivoo ihmisten ottavan huomioon jään heikkenemisen

Tulevien päivien lämmin sää saattaa muuttaa jäätilanteen nopeasti. Päivystävä palomestari Petteri Lintunen kehottaa talvikalastajia harkitsemaan verkkojen ottamista pois järvestä ajoissa.

Pelastuslaitoksella ei ole kuitenkaan ollut vielä pelastustehtäviä heikkojen jäiden takia. Kuopiossa koira ja mies putosivat sulaan satamassa tällä viikolla.

Tammikuun lopussa Pohjois-Savon pelastuslaitos varoitti jäällä liikkujia railoista ja uveavannoista. Niitä syntyy, kun lämpötilat sahaavat äärilaidasta toiseen. Niistä ei ole tullut uusia ilmoituksia pelastuslaitokselle.

Järviheinän talventörröttäjiä osittain sulaneen jään lomassa.
Kasvillisuus kerää lämpöä ja edesauttaa jään sulamista keväällä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Tutulla alueella kulkeminen on turvallisinta

Veli-Matti Vallinkoski korostaa, että turvallisinta jäällä kulkeminen on silloin, kun paikasta on itsellä kokemusta sekä mahdollisesti perimätietoa pidemmältä ajalta.

Tärkeintä on tietää virtapaikat. Esimerkiksi salmet ja siltojen aluset ovat paikkoja, joissa veden virtaus heikentää jäätä. Usein kohdat ovat sulia läpi talven, varsinkin lauhoina vuosina.

Vaaranpaikkoja ovat myös matalikot, joihin syntyy lämpimällä säällä virtauksia, jotka syövät jäätä alapuolelta.

Aurinkoisina päivinä karikoiden pintakivet keräävät lämpöä ja sulattavat jäätä. Myös kasvillisuus kerää lämpöä.

Myöhemmin keväällä kannattaa seurata, onko jää puikkoontunutta. Puikot jäässä ovat pystysuoria onkaloita. Puikkoontuneen jään kantavuuteen ei voi luottaa.

Auton renkaiden jäljet pehmenneellä jäällä.
Jään päällä on viime päivien lumisateiden jälkeen sohjoa. Kuva on otettu Suonenjoen Soitunlahdesta. Kuva: Marianne Mattila / Yle