Yhteishaku yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkaa tänään.
Nyt on siis se aika vuodesta, kun alle 25-vuotiaan on haettava vähintään kahteen syksyllä alkavaan koulutukseen. Hakuaikaa on kaksi viikkoa.
Lainsäädännössä on kuitenkin tiettyjä ehtoja, eräänlaisia sudenkuoppia, jotka nuoren on syytä tietää, koska ne voivat vaikuttaa suoraan hänen lompakkoonsa.
Sudenkuoppa 1: Armeija voi syödä sinulta tuhansia euroja
Opintolainahyvitys voi jäädä saamatta, jos opiskelija ottaa opiskelupaikan vastaan mutta joutuu lykkäämään opintojen aloittamista.
Yle uutisoi jo aiemmin, että varsinkin ammattikorkeakoulussa opiskeleva voi menettää opintolainahyvityksen esimerkiksi armeijaan tai siviilipalvelukseen liittyvien poissaolokuukausien takia.
Kela maksaa opiskelijan puolesta osan lainasta takaisin, jos tämä valmistuu korkeakoulusta tavoiteaikataulussa. Valtiolta voi saada hyvitystä esimerkiksi 240 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnon perusteella enintään 4 760 euroa.
Etuus voi kuitenkin jäädä saamatta, jos opiskelija ottaa opiskelupaikan vastaan mutta ei aloitakaan heti opiskelua. Tämä voi venäyttää opiskeluajan liian pitkäksi opintolainahyvitystä ajatellen.
Ministeri: Hyvitysasia otetaan käsittelyyn
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) ei ole aiemmin kuullut, että armeija ja siviilipalvelus voivat viedä opiskelijalta opintolainahyvityksen. Hän lupaa, että asia otetaan käsittelyyn parhaillaan uudistettavan opintotukiuudistuksen yhteydessä.
– Ymmärrän, että opintolainahyvityksen menettäminen harmittaa tosi paljon. Meidän pitää nyt katsoa, miten me voisimme selkiyttää ja mahdollisesti jopa muuttaa tätä järjestelmää, jotta nuoret eivät joudu armeijan takia ikäviin tilanteisiin, Bergqvist sanoo.
Mahdollisen muutoksen ei hänen mukaansa saa kuitenkaan tuoda valtiolle lisäkustannuksia.
Bergqvist pitää tärkeänä, että nuoret saavat nykyistä paremmin tietoa siitä, miten nuoren omat valinnat vaikuttavat opintolainahyvitykseen.
Hän heittää pallon tiedon lisäämisestä Kelaan ja kouluille. Nyt vaikuttaa siltä, että kaikille nuorille tieto ei ole mennyt perille. Ministerin mukaan joskus jopa koulujen suositukset ja neuvot saattavat ohjata nuorta väärin ja siten vaikuttaa opiskelijoiden korvauksiin.
Opintotuen uudistusta valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen myöntää, että opintolainan nykyinen hyvitysjärjestelmä on tiukka ja johtanut välillä kohtuuttomiin tilanteisiin.
Hän pitää perusteltuna, että lakiuudistuksessa hyvityksen ehtoja höllättäisiin nimenomaan armeijan ja siviilipalveluksen osalta.
Hiltunen kuitenkin huomauttaa, että tarkkarajainen säätely ei ole yksinkertaista: mahdollisen muutoksen vaikutukset täytyy selvittää ja huolehtia siitä, että järjestelmä on kaikille oikeudenmukainen.
Ministeri Bergqvist sanoo, että ministeriö esittää jo lähiviikkoina, miten opintotukiuudistuksessa edetään.
Sudenkuoppa 2: Jos et hae opiskelupaikkaa, et saa työttömyyskorvausta pitkään aikaan
Alle 25-vuotiaille työttömille ja ammatillista tutkintoa vailla oleville nuorille on työttömyysturvassa omat ehtonsa.
Välivuosi voi olla hyvä vaihtoehto lukion jälkeen, jos nuori onnistuu saamaan työpaikan. Jos työpaikkaa ei löydy, työttömyysetuudet voivat jäädä pitkäksi aikaa haaveeksi.
Jos nuori ei ole hakenut opiskelupaikkaa ilman pätevää syytä tai hän on keskeyttänyt koulun, hänelle tulee 21 viikon eli noin viiden kuukauden työssäolovelvoite.
Jos nuori osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hän voi saada palvelun ajalta työttömyysetuutta. Tällaisia palveluja ovat muun muassa työnhakuvalmennus, työvoimakoulutus ja työkokeilu.
Jos nuori on syyslukukauden alussa eli 1. syyskuuta edelleen työtön työnhakija, työvoimapalvelun asiantuntija selvittää, onko nuori hakenut opiskelupaikkaa.
Nuorisoala ry:n vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen pitää tätä jälkikäteisseurantaa ongelmallisena. Hänen mukaansa nuori ei välttämättä ole tiennyt opiskelupaikan hakuvelvoitteesta tai velvoitteen täyttäminen on ollut vaikeaa esimerkiksi armeijan takia.
Sudenkuoppa 3: Jos et pääse opiskelemaan, työttömyyskorvaus on silloinkin kiven takana
Työmarkkinatukeen liittyy lisäksi enintään 21 viikon lakisääteinen odotusaika, jos hakijalla ei ole ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Sinä aikana hänelle ei makseta työttömyysturvaa.
Odotusajan ratkaisee Kela.
Kelan peruspäivärahassa tai työttömyyskassojen maksamassa ansiopäivärahassa ei ole odotusaikaa. Työmarkkinatukeakin voi saada odotusajasta huolimatta, jos osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Odotusaika ei ole sidottu ikään, mutta Nuorisoalan Titta Hiltusen mukaan käytännössä tämä koskee lähinnä nuoria – myös heitä, jotka ovat tehneet kaiken ”oikein” eli esimerkiksi valmistuneet lukiosta ja hakeneet sen jälkeen koulutukseen mutta eivät ole tulleet valituksi.
Osa abeista ilmoittautuu työnhakijaksi heti viimeisten kirjoitusten jälkeen kevättalvella. Kela muistuttaa, että odotusaika ei kuitenkaan ala kulua vielä siitä vaan päätoimisen opiskelun päätyttyä eli käytännössä lukukauden päättymisen jälkeen.
Nuorisoala ry. katsoo, että nykysäädökset ajavat nuoria passivoivan toimeentulotuen varaan. Nuoren täytyy saada tukea ilman kohtuuttomia odotusaikoja.
Nuorisoala toivoo, että nuoren velvollisuus hakea koulutukseen karenssin uhalla poistetaan. Sen mukaan pelkkä kouluttautumisvelvoite ei motivoi sellaista nuorta, jolla ei ole kykyä tai halua osallistua koulutukseen. Sosiaaliturvan eväämisen sijaan tulisi panostaa nuorten palveluihin.
”Koulutus on vakuutus loppuelämää varten”
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Liisa Siika-aho sanoo, että parhaillaan valmisteilla olevassa sosiaaliturvauudistuksessa ei olla muuttamassa alle 25-vuotiaiden työttömyysturvan erityisehtoja. Hän toimii uudistusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana.
Siika-ahon mukaan kaikki järjestelmät tähtäävät siihen, että nuoret hakevat koulutukseen ja saavat itselleen ammatin. Se on vakuutus loppuelämää varten.
Koulutuspatistelulla ja työttömyysturvan ehdoilla halutaan myös estää nuorten syrjäytyminen.
Samalla Siika-aho huomauttaa, että kansainvälisestikin vertailtuna olisi hyvin harvinaista, että kouluttamaton ja vailla työhistoriaa oleva henkilö pääsisi työttömyysturvan piiriin.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.