”Päättäjät hikoilevat nyt” – venäläisen alumiinin tulo jatkuu pakotteista huolimatta

Eurooppa yrittää päästä lopultakin irti venäläisestä raaka-alumiinista. Aseteollisuudelle kysymys on herkkä, arvioi norjalais-ruotsalainen tutkiva toimittaja.

Mies lajittelee koneella alumiinia tehtaalla.
Nato lisäsi alumiinin kriittiseksi raaka-aineeksi vuoden 2024 lopussa. Kuva Purso Oy:n alumiinitehtaalta Nokian Siurosta. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
  • Pasi Peiponen

Tutkivan toimittajan ja tietokirjailijan Knut Kainz Rognerudin mielestä alumiini on hyvä esimerkki Venäjän eurooppalaisista raaka-ainepihdeistä.

Venäjä on ollut yksi merkittävimmistä fossiilivapaan raaka-alumiinin tuottajista maailmassa ja EU yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista. Neljäsosa alumiinista on tullut Venäjältä.

– Euroopan lentokone-, vene- ja autoteollisuus ovat olleet kaikki riippuvaisia venäläisestä alumiinista, joka on myös laadukasta ja vahvaa. On iso kysymysmerkki, mitä tilalle, Kainz Rognerud sanoo Ylen haastattelussa.

Taustalla on EU-komission pitkään neuvoteltu ja tuore helmikuinen pakotepäätös kieltää venäläisen raaka-alumiinin tuonti EU:n alueelle. Tuonnille asetettiin kuitenkin vuoden siirtymäaika.

Norjalais-ruotsalainen Knut Rognerud katsoo kameraan.
Knut Kainz Rognerud on tutkinut venäläisen alumiinin valtaa Euroopassa. Kuva: Thron Ullberg

Päätös on saanut myös kritiikkiä EU:n sisällä. Kiellon pelätään nostavan alumiinin hintoja ja vaikuttavan suoraan EU-alueen työpaikkoihin.

Putinin luotto-oligarkki hurmasi ja huijasi päättäjät

Knut Kainz Rognerud on selvittänyt venäläisen raaka-alumiinin vahvoja lonkeroita eurooppalaisessa teollisuudessa. Kirjassaan Oligarkki – kuinka Venäjä huijasi länttä (2024) Rognerud on kaivanut esiin venäläisen oligarkki Oleg Deripaskan toimia.

Deripaska on yhden maailman suurimmista alumiinituottajista, venäläisen Rusal-alumiinikonsernin omistaja ja Vladimir Putinin luotto-oligarkki. Hän on ollut länsimaiden pakotelistalla jo vuodesta 2018 epältynä rahanpesusta Putinin hyväksi.

– Oleg Deripaska on myös yksi suurimmista aseiden valmistuksen alumiinituottajista Venäjällä, Kainz Rognerud toteaa.

Vladimir Putin ja Oleg Deripaska.
Vladimir Putin ja Oleg Deripaska Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:n kokouksessa 2017. Kuva: EPA

Deripaska on kieltänyt julkisuudessa useasti osuutensa Venäjän armeijan varustamisessa. Kainz Rognerudin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

– Olen löytänyt useita yrityksiä, jotka ovat suoraan yhteydessä häneen. Myös Ukraina on ottanut haltuunsa kaivoksia, joita Deripaskan yritykset hallitsivat aiemmin. Hän toimittaa raaka-ainetta Venäjän armeijalle, Kainz Rognerud toteaa.

”Euroopan päättäjät hikoilevat”

Nato asetti alumiinin kriittisten raaka-aineiden listalle aiemmin joulukuussa 2024, ennen EU:n asettamaa tuontikieltoa.

Aseteollisuudelle alumiini on äärimmäisen tärkeä raaka-aine sen lujuuden ja keveyden takia muun muassa lentokoneissa ja ohjuksissa.

Mikä vaikutus näillä päätöksillä on rajusti kasvavaan eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen? Komissio hyväksyi äskettäin 800 miljardin euron rahoituksen eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen.

Kainz Rognerudin mukaan ase- ja puolustusteollisuus sekä alumiini ovat poliittisesti ja turvallisuuden kannalta erittäin herkkiä aiheita.

Aiheesta tiedetään hyvin vähän. Yksikään yritys ei julkaise tietoja siitä, mistä he ostavat raaka-aineensa puolustusteollisuuteen.

Deripaska kietoi valtaansa eurooppalaisia päättäjiä ja teollisuutta kestittämällä heitä ylellisesti pitkän ajan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 2022.

– Jos ostat alumiinia Venäjältä, kuten he ovat tehneet pitkään, istut samassa veneessä jonkun kanssa, jonka kanssa et halua istua yhdessä.

Saksalaiset Taurus-ohjukset saksalaisen hävittäjän kyydissä.
Saksalaiset Taurus-ohjukset saksalaisen hävittäjän kyydissä. Kuva: STELLA Pictures/ddp/abaca press

– On selvää, että eurooppalaiset päättäjät hikoilevat nyt, Kainz Rognerud sanoo.

Sama pätee myös muuhun teollisesti valmistettuun kulutustavaraan.

– Jos ostat esimerkiksi auton osan, veneen osan tai lentokoneen osan eurooppalaiselta yritykseltä, et voi olla sataprosenttisen varma, mistä alumiini alun perin tulee.

Kainz Rognerudin mukaan alumiinin alkuperän kaivaminen on vaikeaa ja hyvin monimutkaisen kokonaisuuden selvittämistä.

Siirtyminen esimerkiksi turkkilaiseen alumiiniin ei juuri helpota tilannetta.

– Turkki on kyllä Naton jäsen, mutta he ovat myös hyvin läheisiä Venäjän kanssa.

Jos vaihdat kiinalaiseen alumiiniin, sinulla on edelleen sama ongelma eli kysymys alumiinin alkuperästä, Kainz Rognerud toteaa Ylelle.

Patria vaikenee alumiininsa alkuperästä

Suomeen on tuotu paljon venäläistä raaka-alumiinia ennen Venäjän hyökkäyssotaa.

Tullin viimeisimpien tietojen mukaan Venäjän tuonnin osuus oli vuosina 2020–2021 vielä noin 13 prosenttia kaikesta alumiinin tuonnista. Vuonna 2022 tuonti laski noin viiteen prosenttiin, ja vuonna 2023 tuonti tipahti jo alle yhteen prosenttiin.

Vuonna 2023 ylivoimaisesti suurimmat raaka-alumiinin tuontimaat olivat Norja ja Saksa. Saksa taasen ohitti Norjan vuoden 2024 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla.

Venäläisen alumiinin tuloa markkinoille ei voida estää.

Toimitusjohtaja Jussi Aro, Purso Oy

Yle kysyi puolustusteollisuus- ja teknologiayhtiö Patrialta, joka on Puolustusvoimien strateginen kumppani, yhtiön alumiinihankinnoista.

Patria-konsernin viestintäjohtajan Sirje Ahvenlampi-Hyvösen mukaan yhtiön alumiinihankinnat ovat hyvin pieniä.

– Joko suoraan tai välillisesti teemme hankintoja länsimaisten toimittajien kautta vain kahteen hankkeeseen, joita emme voi kaupallisista syistä kommentoida.

Tanskan kuningas Frederik Patrian sotilasajoneuvossa.
Tanskan kuningas Frederik X äskettäisellä Suomen vierailullaan Patrian 6 x 6 -sotilasajoneuvossa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ylen jatkokysymyksiin Patria ei suostunut kuitenkaan vastaamaan, mikä on alumiinin alkuperä tai kommentoimaan, mitä EU:n päätös kieltää venäläisen raaka-alumiinin tuonti tarkoittaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle.

Venäläistä alumiinia tarjotaan myös Suomeen

Purso Oy Nokian Siurossa on yksi muutamasta harvasta alumiinin valmistajasta Suomessa. Yhtiö valmistaa erilaisia alumiinituotteita ja -järjestelmiä.

Toimitusjohtaja Jussi Aro ei kommentoi, toimittavatko he alumiinia suomalaiselle puolustusteollisuudelle.

Sen sijaan Aro kertoo yhtiön käyttävän raaka-aineena pääosin kierrätysalumiinia omalta sulattamolta. Lisäystä tulee Norjasta ja Islannista ja myös Lähi-idästä.

Venäläisen raaka-alumiinin käyttö lopetettiin samantien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022.

Alumiinituotteita valmistetaan kolmessa vuorossa Purso Oy:n tehtaalla Nokian Siurolla. Video: Mikko Koski / Yle

Aron mukaan tällä hetkellä alumiinin kapasiteetti riittää isoonkin kysynnän kasvuun, mutta tilanne voi muuttua dramaattisesti.

– Siinä vaiheessa, kun Ukrainan sota päättyy, olen vahvasti sitä mieltä, että kaikki materiaalit loppuvat. Mikään ei riitä, Aro sanoo.

Aron mukaan jälleenrakentamisen tarve on valtava. Samanaikaisesti myös puolustusteollisuuden isot satsaukset Euroopassa lisäävät raaka-alumiinin kysyntää.

Purso Oy: toimitusjohtaja  Jussi Aro ja takana on alumiiniputkia.
– Lähi-itä, Intia ja Kiina tulevat paikkaamaan sen, mitä Venäjältä jää tulematta, Jussi Aro sanoo. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Aro silti toivoo, ettei tämä tarkoittaisi venäläisen raaka-alumiinin paluuta EU:n markkinoille, eikä pakotteita purettaisi kovinkaan nopeasti.

Pystytäänkö jatkossa sitten estämään venäläisen alumiinin virtaaminen jotain muuta kautta Eurooppaan?

– Ei varmasti, Aro pamauttaa.

Tulevasta on saatu tuntumaa myös Pursolla. Yhtiöllä on alumiinitehdas myös Hollannissa.

– Meille on myös tarjottu edullista alumiinia, joiden juuret juontavat varmasti Venäjän suuntaan.

Aron mukaan tarjoukset ovat tulleet etelästä.

– Turkki ja siitä eteenpäin. Euroopasta on löytynyt myös toimijoita, jotka ovat niihin tarttuneet. Siinä houkuttelee hyvä rahanteon mahdollisuus, Aro sanoo.

Artikkelia on muokattu 11.3. klo 12:54. Knut Rognerudin sukunimi on muutettu oikeaan muotoon Kainz Rognerud.