Euroviisuissa ”ei sallita laulutekstejä, puheita tai eleitä, jotka ovat poliittisia”, sanovat kilpailun järjestäjän, European Broadcasting Unionin (EBU), säännöt.
Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Joka vuosi vähintään yksi, ja joskus useampikin, esitys herättää kiivasta keskustelua. Maailmanpolitiikka on jopa johtanut siihen, että jokin maa jättää kilpailun väliin – tai suljetaan siitä kokonaan pois, kuten viime vuonna kävi Venäjälle. Näistä kuohunnoista kerrotaan myös Ylen uudessa dokumenttisarjassa Euroviisut: sotaa ja lovee.
Tässä jutussa kerrotaan viisi asiaa, jotka kuohuttavat kilpailussa vuodesta toiseen.
1. Osallistumisen kalleus
Euroviisuihin kuluu paljon rahaa, eikä kaikilla ole aina varaa osallistua kilpailuun. Vuonna 2016 EBU joutui hyllyttämään Romanian maksamattomien velkojen vuoksi.
Tänä vuonna Moldovan karsintojen laatua on pilkattu somessa, ja maa ilmoitti taloudellisten syiden lisäksi tämän olevan yksi syy kilpailusta vetäytymiseen. Rahan puutteen vuoksi myös muun muassa Slovakia, Andorra ja Bulgaria ovat ajoittain jättäytyneet pois kilpailusta.
Euroviisujen isännöiminen on sekin kallista. Vuonna 2006 Lordi voitti kilpailun, ja seuraavana vuonna Euroviisut järjestettiin Suomessa. Hintalappu Suomen järjestämistä kisoista oli reilu 12 miljoonaa euroa.
2. Naapureiden äänestys
Äänestys otettiin mukaan kilpailuun vuonna 1998. Ennen sitä voittajan valitsi tuomaristo.
Kun pisteet ropisevat naapurimaille, euroviisufanit närkästyvät. Erityisesti Itä-Euroopan maiden tapa äänestää toisiaan on herättänyt runsaasti kritiikkiä, mutta samanlaisia äänestysblokkeja on havaittu myös Benelux- ja Välimeren maiden välillä.
Euroviisuasiantuntija Anna Muurisen mukaan äänestysblokit perustuvat pitkälti kulttuurisiin ja kielellisiin alueisiin, joita Euroopassa on. Nämä luovat pohjan sille, että on muodostunut tietyt kulttuuriset alueet.
Eivätkä Pohjoismaatkaan ole näissä kuvioissa syyttömiä.
3. Sanoitukset
Vuodesta toiseen viisukansaa puhuttavat sanoitukset. Niihin puututaan välillä valtionjohdonkin tasolta. Yksi esimerkki erikoisesta pelosta on vuodelta 1974, jolloin Italia kieltäytyi soittamassa radiossa menestyskappaletta.
Tuolloin Italia osallistui kappaleella Sì, jonka esitti Gigliola Cinquetti. Se sijoittui toiseksi Ruotsin Abban voittokappaleen Waterloo jälkeen. Menestyksestä huolimatta Italia kieltäytyi soittamasta kappaletta radiossa, koska sen pelättiin vaikuttavan äänestykseen avioerojen sallimisesta.
Samana vuonna Alankomaissa keskusteltiin kannabiksen laillistamisesta, ja maan edustuskappale I See a Star tulkittiin viittaavan kannabiksen käyttöön.
Toinen esimerkki on Georgian We Don’t Wanna Put In 2009, joka sisälsi sanaleikkejä, jotka kohdistuivat Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin – ilmeisin esimerkki oli kappaleen nimi.
Georgia hylättiin kilpailusta, koska Stephanen ja 3G:n esittämä kappale rikkoi sääntöjä poliittisten kannanottojen osalta. Euroviisut järjestettiin tuona vuonna Moskovassa, ja Venäjän ja Georgian välinen suhde oli erittäin jännittynyt. EBU kehotti Georgiaa muuttamaan sanoituksia, mutta maa päätti vetäytyä kilpailusta.
4. Seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet
Euroviisuja on pitkään käytetty alustana seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen. Vaikka tapahtuman pitäisi olla epäpoliittinen, tyytymättömyyden tai sympatian osoittaminen yleisössä lippujen avulla on muodostunut lähes perinteeksi. Esimerkiksi vuonna 2015 sateenkaariliput nostettiin esiin Venäjän esityksen aikana. Venäjä oli kaksi vuotta aikaisemmin hyväksynyt lain, jonka mukaan homoseksuaaleja tukevan ”propagandan” levittämisestä voisi tuomita vankeusrangaistus. Nyt suunniteltiin lain tiukentamista siten, että julkisesti hbtq-henkilönä esiintyvä voisi saada vankeustuomion.
Vuonna 1998 lavalle astui ensimmäistä kertaa transsukupuolinen henkilö: Israelin Dana International kappaleella Diva. Hänen osallistumisensa herätti paljon kiistaa kotimaassaan, jossa ortodoksijuutalaiset ja konservatiivit yrittivät estää hänen pääsynsä Birminghamissa pidettyyn kilpailuun. Dana International voitti kisan.
Suomikin on saanut osansa ja vaikuttanut viisujen kautta. Vuonna 2013 Krista Siegfrids järjesti finaaliesityksensä lopussa yllätyksen suutelemalla naispuolista tanssijaa protestina Suomen silloista samaa sukupuolta olevien avioliittojen kieltoa vastaan. Suudelma aiheutti järjestäjille suurta päänvaivaa, sillä monet konservatiivisimmat Euroopan maat protestoivat äänekkäästi Siegfridsin tempausta.
5. Sotaa käyvien maiden tuomitseminen ja boikotoiminen
Sotaa käyviä maita kohtaan osoitetaan mieltä, kuten Israelin viisuedustajalle, jolle buuattiin Malmössä viime vuonna.
Toisinaan kappaleiden katsotaan olevan liian kantaa ottavia eli poliittisen tiedon levittämistä. Toisinaan maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa kritiikkiin.
Tel Avivissa 2019 Islannin edustajat nostivat Palestiinan lipun esiin lavalla ja saivat tästä 5000 euron sakot. Myös Madonna esiintyi väliaikanumerossa. Hänen esityksessään kaksi tanssijaa syleilivät toisiaan – toisella oli Israelin ja toisella Palestiinan lippu selässään. EBU ei ollut hyväksynyt lippuja, ja Madonna oli salannut tämän yksityiskohdan harjoitusten aikana.
Viime vuonna Malmössä pidetyissä Euroviisuissa Israel osallistui Eden Golanin esittämällä Hurricane -kappaleella. Monet tulkitsivat kappaleen viittaavan Hamasin hyökkäykseen Israeliin 7. lokakuuta 2023, joka johti Gazan sotaan. Vaikka laulun sanoitukset eivät suoraan maininneet hyökkäystä, ne viittasivat tapahtumiin, mikä herätti keskustelua kappaleen poliittisesta luonteesta. EBU tarkasti sanoitukset, ja niitä muutettiin, jotta ne eivät rikkoisi kilpailun sääntöjä.