Vatikaanissa ryhdytään lähiviikkoina valitsemaan uutta paavia vuosisataisten perinteiden mukaisesti. Kun paavi on valittu, Sikstuksen kappelista merkiksi nousee kuuluisa valkoinen savu.
Mahdollisten seuraajien joukossa on poikkeuksellisesti myös pohjoismaalainen edustaja, ruotsalainen piispa Anders Arborelius. Arborelius on kardinaali eli hän kuuluu katolisen kirkon kirkkaimpaan eliittiin.
Ruotsalainen Arborelius on yksi 252 kardinaalista, jotka muodostavat niin sanotun konklaavin. Sen alle 80-vuotiaat jäsenet äänestävät ja ovat ehdolla uudeksi paaviksi. Tähän joukkoon kuuluu Arborelius ja 134 muuta kardinaalia.
Arborelius ei kuulu kirkkaimpiin ennakkosuosikkeihin, mutta hänet on noteerattu paavivalinnassa laajasti. Esimerkiksi ranskalaislehti Le Figaro nosti ruotsalaispiispan kärkiehdokkaiden joukkoon.
Myös Suomen katolisen kirkon hiippakunnan kansleri Alpo Penttinen arvioi, että Arboreliuksella on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi paaviksi.
– Hän on ollut jo vuosia esillä tietyn tyyppisenä kompromissiehdokkaana.
Vuosikausia luostarielämää viettänyt käännynnäinen
Nyt 75-vuotias Arborelius syntyi Sveitsissä ja kasvoi Lundissa Etelä-Ruotsissa. Katoliseksi hän kääntyi vasta parikymppisenä.
Arboreliusta kuvataan hyvin hengelliseksi. Nuorempana hän vietti 27 vuotta luostarielämää karmeliittamunkkina.
Kardinaaliksi Arboreliuksen nimitti juuri tänään kuollut paavi Franciscus. Paavi tutustui Arboreliukseen Ruotsin-vierailullaan vuonna 2016. Pian sen jälkeen paavi Franciscus nosti Arboreliuksen kardinaaliksi.
Suomen katolisen kirkon Alpo Penttinen luonnehtii Arboreliusta keskitien kulkijaksi. Hän ei ole kallellaan oikealle eikä vasemmalle, eikä hän edusta edistysmielisyyttä tai konservatiivisuutta.
– Katolisessa kirkossakin on paljon polarisaatiota progressiivisen ja konservatiivisen siiven välillä. Tässä kardinaali Arborelius voisi olla siltoja rakentava, tasoittava valinta.
Penttinen arvioi, että Arboreliuksen mahdollisuudet paaviksi kasvavat, jos konklaavi jakautuu äänestyksessään selvimpien kärkiehdokkaiden välillä. Juuri silloin tilausta kompromissiehdokkaalle löytyisi erityisen paljon.
Möys pohjoismaalaisuus voi olla Arboreliuksen vahvuus. Katolisessa kirkossa on viime aikoina valittu pitkän ajan jälkeen muitakin kuin italialaisia paaveja. Tänään kuollut Franciscus oli ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen paavi yli tuhanteen vuoteen.
Ruotsalaisprofessori: Arborelius tuskin itse haluaa paaviksi
Ruotsalainen kirkkohistorian professori Joel Halldorf arvioi aiemmin SVT:lle, että kardinaali Arborelius tuskin haluaa itse erityisen hanakasti paaviksi.
– Hän on luultavasti se, joka haluaa paaviksi kaikkein vähiten, mutta muut voivat olla toista mieltä. Jos valinta käy, hänestä tulee paavi – halusi tai ei.
Arborelius ei ole itse kommentoinut mahdollista paaviksi nousemistaan.
Tänään Arborelius kehotti ihmisiä rukoilemaan paavin puolesta. Hän korosti paavi Franciscuksessa erityisesti hänen empaattisuuttaan.
– Kun hän istui rukoukseen, hän saattoi näyttää melko synkältä. Heti kun hän tapasi ihmisiä, hän säteili hyvyyttä ja empatiaa, Arborelius sanoi Dagens Nyheterille.
Näin Suomen katolisen kirkon kansleri Alpo Penttinen arvioi paavi Franciscuksen seuraajaa: