Ylilääkäri kommentoi lasten ADHD-diagnoosien suurta määrää Pohjois-Karjalassa: ”Esiintyvyys ei voi olla näin suuri”

Geeniperimä ja herkästi asetetut diagnoosit selittävät ADHD-diagnoosien korkeaa määrää Pohjois-Karjalassa.

Siun soten ylilääkäri Sanni Penttilä kertoo pohjoiskarjalaisten lasten ADHD-diagnooseista.
  • Jaana Kainulainen
  • Linda Inkinen

Pohjoiskarjalaisilla lapsilla ja nuorilla todetaan edelleen eniten ADHD-diagnooseja koko maassa. Tilanne oli sama myös vuosi sitten, jolloin korkeita lukuja selitettiin väärillä ADHD-diagnooseilla.

Yle kysyi Siun soten ylilääkäriltä Sanni Penttilältä, mitä hyvinvointialue on tehnyt saadakseen ADHD-diagnoosien määrän laskuun.

Pohjois-Karjalassa on jo uudistettu perhekeskusjärjestelmää. Tavoitteena on yhdistää eri sotetoimijat ja opettajat, jotta perheet saisivat oikeanlaista tukea viiveettä.

Penttilän mukaan eri alojen ammattilaisten pitäisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä perheiden kanssa.

– Toimintaperiaate pitäisi muuttaa enemmän lapsi- ja perhelähtöiseksi.

Herkästi asetettuja diagnooseja

Ylilääkäri Penttilän mukaan diagnoosien korkea määrä johtuu liian herkästi asetetuista diagnooseista tai siitä, että kyse on jostain muusta häiriöstä.

– Joukossa on lapsia, joiden levottomuus, impulsiivisuus ja keskittymättömyys johtuu joistakin muista syistä. ADHD:n esiintyvyys ei voi olla näin suuri väestötasolla.

Pohjois-Karjalassa alakouluikäisistä pojista 21,5 prosentilla on todettu ADHD. Myös alakouluikäisillä tytöillä diagnoosit ovat maan kärkeä, sillä diagnoosi on 9,2 prosentilla.

Pohjois-Karjala on ollut aikoinaan edelläkävijä ADHD:n diagnosoinnissa ja aktiivisessa lääkehoidossa, kertoo Sanni Penttilä. Osaltaan diagnoosien suurta määrää selittää se, että perheet hakevat nykyisin aktiivisesti lääketieteellistä apua erilaisiin piirteisiin. ADHD:sta ollaan myös aiempaa tietoisempia.

Penttilän mukaan lasten levottomuuden lääketieteellistämistä pitää välttää. Silti levottomalle lapselle ja tämän perheelle pitää tarjota apua.

ADHD-diagnoosien yleisyys prosentteina vuonna 2023
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maakuntien välillä on suuria eroja ADHD-diagnoosien määrässä. Grafiikassa diagnoosin saaneiden 7-12-vuotiaiden poikien osuus koko ikäluokasta vuonna 2023. Kuva: Miku Huttunen / Yle

Oireet voivat johtua muista syistä

Diagnoosin saaneet lapset ovat Penttilän mukaan todennäköisesti täyttäneet ADHD:n oirekriteerit. Oireet voivat kuitenkin johtua myös muista syistä, eikä yksittäisellä lääkärillä ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta paneutua lapsen kokonaistilanteeseen tarpeeksi.

– Diagnoosi nojaa paljon toisen käden tietoon eli siihen, mitä vanhemmat tai opettajat sanovat.

ADHD:n hoidossa lapsille tärkeää on turvallinen ja vakaa arki.

– Erityisesti lapsille, joilla on neuroerityisyyttä, ihan tavalliset arjen asiat ovat hyvinvoinnin ydin: nukutaan riittävästi, syödään säännöllisesti riittävän terveellisesti ja liikutaan.

Eroja Itä- ja Länsi-Suomen välillä

Lasten ADHD-diagnoosit yleistyvät Suomessa edelleen. Vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. Vuonna 2022 osuus oli alle yhdeksän prosenttia.

Diagnoosien määrät vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea. Vähiten dianooseja tehdään Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa alakouluikäisistä pojista diagnoosi on seitsemällä prosentilla ja tytöistä 2,3 prosentilla.

Itä- ja Länsi-Suomen erot diagnoosien määrässä johtuvat Penttilän mukaan Itä-Suomen sairastavammasta väestöstä sekä ADHD:n hoitokulttuurista, joka on muotoutunut vuosien saatossa, eikä Penttilän mukaan enää vastaa tämän päivän haasteisiin.

ADHD on periytyvää, joten myös geneettiset erot selittävät diagnoosien määrää Itä-Suomessa.

Viime vuonna Pohjois-Karjalassa ADHD-diagnoosi oli noin 2 300 0–19-vuotiaalla. Diagnoosien kasvusta kertoo se, että vuonna 2017 vastaava luku oli 900.