Suoratoistojätti iski pari vuotta sitten silmänsä suomalaiseen elokuvaan.
Syntyi ensimmäinen suomalaisin voimin tehty suomenkielinen Netflix-alkuperäiselokuva, joka saa palvelussa ensi-iltansa perjantaina.
Pikku Siperia on käännetty 30 kielelle ja se julkaistaan yhtä aikaa 190 maassa. Potentiaalisia katsojia on satoja miljoonia.
Elokuvan ohjaajalla Dome Karukoskella on kokemusta kansainvälisistä elokuvaprojekteista, mutta ensi-illan kynnyksellä häntäkin jännittää.
– Ovat ne luvut hurjia. Siitä tulee sellainen outo pelkotila.
Ohjaaja onkin yrittänyt pitää mielessä, että hänen ja Netflixinkin ensisijainen päämäärä on tavoittaa elokuvalla suomalainen yleisö.
– Toivon, että äitini ainakin tykkää siitä, ja että työryhmä ei täysin häpeä sitä.
Netflix tunnetaan alustana, jossa yllättäväkin elokuva tai sarja voi nousta populaarikulttuurin läpäiseväksi ilmiöksi.
– Jos elokuvasta tulee kansainvälinen hitti, I’ll be fine, Karukoski kuittaa.
Katso videolta otteita elokuvasta ja Dome Karukosken mietteitä rikoskomediasta genrenä:
Ihmiset kestivät, autot eivät
Suomalainen luonto on Pikku Siperiassa keskeisessä osassa. Takaa-ajossakin on oma vivahteensa, kun se tehdään lumikinoksissa tarpoen.
Kuvauksissa ääriolosuhteet tulivat tutuiksi, Karukoski kertoo.
Näyttelijöiden roolivaatteet oli valittu noin 15 asteen pakkasta ajatellen, mutta ensimmäiset kolme viikkoa kuvauksissa pakkasta oli tuotantoryhmän järkytykseksi pahimmillaan 35 astetta.
Ei auttanut kuin tehdä työt niin tehokkaasti kuin mahdollista.
– Tyyliin, että meillä on tietty aika ennen kuin näyttelijän jalka joudutaan amputoimaan.
Pakkasviikkojen aikana kuvauksissa hajosi 28 autoa. Tuotanto palkkasi autonkorjaajan.
– Ihmiset kestivät. Autot eivät. Se oli Pikku Siperian havainto.
Avioero ja burn out
Pikku Siperian päähenkilö on pikkukylään viran perässä muuttanut pastori.
Eero Ritalan näyttelemä hahmo ajautuu entisenä rauhanturvaajana suojelemaan kylään tippunutta arvokasta meteoriittia, kun kotona Malla Malmivaaran näyttelemä avovaimo kertoo pysäyttäviä uutisia.
Rikoskomedian teemoiksi nousevat muun muassa mustasukkaisuus, armollisuus ja anteeksianto.
Samoja aiheita ohjaaja Dome Karukoski käsitteli henkilökohtaisessa elämässään, kun hänelle tarjottiin projektia kesällä 2022.
Karukoski oli keskellä avioeroprosessia ja burn outia sekä kiertänyt maailmaa väsymykseen asti Hollywoodissa vaatimattomasti menestyneen Tolkienin (2019) kanssa. Elämä alkoi avautua uudesta vinkkelistä.
– Olin viimeiset viisi vuotta ollut lentokoneessa, Los Angeles, New York, Lontoo – maanisesti jahdannut jotain. En ollut tyytyväinen, miten olin käyttäytynyt ja elänyt elämääni, ohjaaja myöntää.
Karukoski hakeutui terapiaan.
– Päädyimme puhumaan myös isättömyyskompleksistani. Tapasin isäni vasta 14-vuotiaana.
Siinä elämäntilanteessa Antti Tuomaisen Pikku Siperia -romaani osui ja upposi.
– Se tuli jotenkin täydelliseen aikaan. Päähenkilönä on pastori Joel, joka on rikkinäinen, mustasukkainen, epätäydellinen ja temperamenttinen. Myös minussa oli paljon korjattavaa.
Humoristisen romaanin sisälle leivottu sanoma teki ohjaajaan vaikutuksen.
– Kirjassa oli minulle iso oppi. Pitää osata antaa anteeksi muille mutta myös itselle.
Yhtäläisyyksiä Alan Wake -videopeliin
Pikku Siperia tuo mieleen Remedyn suositun Alan Wake -pelisarjan, sillä suomalaisuutta kuvataan molemmissa osuvasti eksotisoiden. Suomalaisille hahmot ovat tunnistettavia, ulkopuolelta katsottuna varmasti vähintäänkin erikoisia.
Karukoskella on vastaavasta asetelmasta hyviä kokemuksia entuudestaan. Hänen ohjaamansa Napapiirin sankarit (2010) on komedia toivottomuudesta, masennuksesta ja alkoholismista.
– Ajatus oli, että eihän kukaan muu kuin suomalainen voi ymmärtää tätä. Vain me voimme nauraa näin mustille asioille. Ja loppujen lopuksi elokuva menestyi hyvin ulkomailla.
Suomalainen mielenmaisema toimii ulkomailla, kun sen tekee rohkeasti, ohjaaja uskoo.
– Silloin tarina on niin totta kuin se tässä elokuvan todellisuudessa voi olla.
Netflix takapiruna päätöksenteossa
Kokonaan yksityisellä rahalla tehtävissä elokuvissa – amerikkalaisittain studiotuotannoissa – on ohjaajan mukaan omat lainalaisuutensa.
Netflix toimi takapiruna kaikessa päätöksenteossa.
– Minulta haluttiin Dome Karukoski -elokuva ja sain vapauden tehdä sellaisen.
Käytännössä rahoittaja kyseenalaistaa päätöksiä ja vaatii perusteluja.
– Isojen yhtiöiden kuten Netflixin kanssa operoidessa pitää olla valmis siihen.
Jopa yksittäisistä repliikeistä saatetaan keskustella rahoittajan kanssa, Karukoski kertoo. Sellainen toimintakulttuuri voi ahdistaa eurooppalaisia elokuvantekijöitä.
– Itse en näe sitä niinkään kontrollina vaan narratiivina ja tapana tehdä. Kun pystyy perustelemaan asioita, budjetti kasvaa.
Pikku Siperia työllisti satoja suomalaisia
Netflix ei ole julkistanut Pikku Siperian budjettia, eikä Karukoski tiedä sitä tarkkaan itsekään.
– Monet asiat, kuten työryhmän koko, kuitenkin osoittavat, että budjetti on suurempi kuin kotimaisella elokuvalla keskimäärin, ohjaaja kertoo.
Pikku Siperian tuotanto työllisti Pohjois-Karjalassa satoja ihmisiä kuvausten aikana – näyttelijöiden ja elokuvan henkilökunnan lisäksi työtä oli tarjolla muun muassa liikenteenpysäyttäjille ja traktorikuskeille.
Raha liikkui paikallisissa hotelleissa ja ravintoloissa.
– Se on se etu, kun yhdysvaltalainen raha tulee yhtäkkiä tänne. Sitä elokuva-ala Suomessa tarvitsee.
Suomalaisittain soisi Pikku Siperian menestyvän, jotta vastaavaa voisi tapahtua jatkossakin.
Kutsuvierasnäytöksen paneelikeskustelussa yhtiön edustaja totesi, että Suomessa tehdään suurimmat satsaukset peleihin, mutta elokuvien mahdollisuuksia tutkitaan myös.
– Kukaan ei tiedä, mikä Netflixin strategia on kahden, kolmen vuoden kuluttua. Prosessit ovat pitkiä. Netflix osti Pikku Siperian kirjaan oikeudet vuonna 2018, Karukoski huomauttaa.
”Se olisi ollut häpeällinen tilanne”
Jos elokuvalle nimeäisi toteemieläimen, valinta olisi selvä. Se olisi hirvi.
Hirvi nousee keskeiseksi elementiksi yhdessä Antti Tuomaisen romaanin kohtauksista.
– Mielestäni se on hieno ja elokuvamaaginen kohtaus, Dome Karukoski luonnehtii.
Elokuvasta hirvi jäi tekijöiden harmiksi sellaisenaan pois. Syynä ovat realiteetit.
– Hirvi on villieläin. Sitä ei voi vain tuoda sisälle ja jollain narulla vetää sinne. Ymmärrän sen hyvin, enkä halua rasittaa eläinpoloa.
VFX-erikoistehostehirvi olisi ohjaajan näkemyksen mukaan pompannut etäännyttävästi kuvista. Robottihirven olisi saanut tilattua Pohjois-Amerikasta, mutta sekään vaihtoehto ei vakuuttanut ohjaajaa.
– Katsoin niitä videoita. Sanoin, että suomalainen yleisö tulee katsomaan, että mitä tuo Karukoski hölmöilee tuolla. Se olisi ollut häpeällinen tilanne, ohjaaja naurahtaa.
Korjattu 18.3. klo 10.21: nimivirhe kuvatekstissä. Jutun alkupuolella kuvassa vasemmalla on näyttelijä Teemu Aromaa.