Lehdet hehkuttavat otsikoissaan jo hyvissä ajoin, onko vappuna lämmintä, tuleeko kesästä helteinen tai onko jouluaattona lunta. Onko tämän tyylisissä otsikoissa mitään järkeä?
Rehellisesti ei. Niillä kalastellaan klikkejä ja luodaan ihmisille vääriä mielikuvia.
Nämä otsikot pohjautuvat vuodenaikais- tai kuukausiennusteisiin. Tällaiset numeeriset ennusteet kertovat kyseisen ajanjakson sään keskiarvoistetun arvion. Eli onko ajanjaksolla esimerkiksi tavanomaista kylmempää, lämpimämpää, kuivempaa tai sateisempaa.
Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet eivät kerro päiväkohtaisista säistä yhtään mitään. Niistä ei siis voi päätellä yhden päivän säätä kuten juhannuksen räntäsateita tai vapun helteitä.
Kuinka pitkälle on sitten järkevää katsoa sääennusteita? Se riippuu ihan siitä, mitä haluaa tulevasta säästä tietää.
Säätyyppiä tarkempaa tietoa ei kannata katsoa kahta viikkoa etukäteen
Kahden viikon päähän sääennusteesta kannattaa vilkuilla vain ja ainoastaan säätyyppiä.
Säätyyppi tarkoittaa sitä, onko kuivaa vai sateista, lämmintä vai kylmää. Ei mitään sen tarkempaa.
Ei esimerkiksi tarkkoja lukuarvoja tai yksityiskohtia eikä varsinkaan aikatauluja. Säätyypin perusteella voi arvioida, tuleeko lähiaikoina enemmän tarvetta sateenvarjolle vai villapaidalle – vai molemmille.
Viikon ennuste kertoo jo hyvän arvion lämpötilasta ja sateista
Lämpötilaa voi tarkkailla jo noin viikon päähän, mutta näin pitkään ennusteeseen kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Lämpötilaennuste on luotettava noin 4–7 vuorokauden päähän.
Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu oikeaan 2,5 asteen tarkkuudella ja noin 90 prosentin todennäköisyydellä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pilvisyys vaikuttaa suuresti lämpötilaan.
Pakkasella ja helteellä voi lyhyelläkin ajanjaksolla olla lämpötilassa isoja eroja, jos pilvipeitteeseen tulee pienikin rako. Talvella kirkas taivas tietää kovia pakkasia, kesällä helteitä.
Matalapaineiden ja sateiden reitit hahmottuvat vasta 3–5 vuorokautta ennen niiden saapumista. Eli noin kolme vuorokautta ennen saa jo hyvän käsityksen siitä, miten ja mistä suunnasta sateet Suomeen saapuvat.
Tyypillisesti matalapaineet sateineen saapuvat Suomeen lännestä, sillä Suomi kuuluu länsituulten vyöhykkeeseen. Idän suunnalta saapuvat matalapaineet ovat aina oikukkaita ja hankalia ennustettavia.
Tuulien ennustaminen on haastavaa
Tuulet ovat aina vaikeasti ennustettavia. Niihin vaikuttavat paljon maaston muodot ja rakennukset. Tuulen voimakkuus voi vaihdella lyhyellä ajanjaksolla paljon.
Tuuliennuste on luotettava korkeintaan kahden vuorokauden päähän. Yhtään sen aikaisemmin ei kannata vilkuilla tuuliennusteita.
Sääennusteen yksityiskohdat selviävät vasta vuorokautta aikaisemmin
Yksityiskohdat hahmottuvat monesti vasta vuorokautta tai kahta aikaisemmin: sademäärät, sateen olomuodot, tarkat sadealueen reitit, sade- ja ukkoskuurot ja aikataulut.
Hyvin epävakaassa säätilanteessa voi seuraavan vuorokaudenkin sääennusteen tekeminen olla todella hankalaa.
Syksy on hankalimpia vuodenaikoja säänennustamisen kannalta, sillä säätyyppi muuttuu epävakaaksi, pilvisyys lisääntyy ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Syksyllä alkaa myös ajokeli huonontua kuuran muodostumisen vuoksi.
Hyvä nyrkkisääntö on, että perussääennuste on käyttökelpoinen ja luotettava korkeintaan kolmen vuorokauden päähän. Kannattaa pitää mielessä, että mitä pienempi sääilmiö on, sitä lyhyemmälle aikavälille se voidaan ennustaa.