Tuoreessa antologiassa saamelaiset kuvailevat omasta näkökulmastaan kirkollista elämää ja hengellisyyttä

Antologiaan on koottu saamelaisten henkilökohtaisia kokemuksia kirkollisesta elämästä sekä kirkon edustajien puheita vuosien varrelta.

Saamenpukuinen pitkähiuksinen nainen kantaa ristiä Inarin saamelaiskirkossa kansallispäivän piispanmessussa.
Kristillisyys on vaikuttanut merkittävästi saamelaiseen kulttuuriin. Kuva otettu vuonna 2024 saamelaisten kansallispäivän piispanmessussa Inarin saamelaiskirkossa. Kuva: Vesa Toppari / Yle
  • Mira Rauhala
  • Anni-Saara Paltto

Tuore kokoelmateos avaa saamelaisten kirkollista elämää Suomessa. Tiet – polut – risteykset -antologia on toteutettu osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja saamelaisten väliseen totuus- ja sovintoprosessiin liittyvää Saamelaiset kirkossa -hanketta.

Tavoitteena on keskustella saamelaisten ja kirkon välisestä suhteesta sekä lisätä ymmärrystä saamelaisuudesta. 400-sivuiseen kokoelmateokseen on koottu saamelaisten kirjoittamia tekstejä: runoja, novelleja ja esseitä. Kirjoituksissa nousevat esille kirjoittajien omat kokemukset, usko ja hengellisyys.

Hankkeen projektikoordinaattori ja saamelaispappi Mari Valjakka kertoo, että kokoelman kirjoitukset kuvaavat kirkollista elämää ja hengellisiä asioita saamelaisten omasta näkökulmasta.

– Toivon, että tämä antologia voisi luoda turvallisen tilan käsitellä saamelaisten ja kirkon välistä suhdetta.

Mukana kokoelmassa on myös kirkon edustajien saamelaisia koskevia puheita vuosien varrelta.

Valjakka: Menneisyyden tapahtumat tulee tunnustaa

Mari Valjakka toivoo teoksen lisäävän ymmärrystä saamelaisuudesta pohjoisen seurakunnissa ja laajemminkin koko kirkossa.

– Uskon, että tällaista kirjallista teosta ei ole, jossa kuvattaisiin näin laajasti saamelaisten kirkollista elämää Suomessa.

Saamelaisten pappi Mari Valjakka
Saamelaispappi Mari Valjakka on toiminut Saamelaiset kirkossa -hankkeen projektikoordinaattorina. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Valjakan näkemys on, että saamelaisten ja kirkon välinen suhde on hyvä, mutta menneisyyden tapahtumat tulee myös tunnustaa.

– Minusta on hyvä asia, että saamelaiset itse voivat nyt kertoa niistä asioista, hän sanoo.

Saamelaisuudella ei ole aina ollut asemaa kirkossa, mistä esimerkiksi Enontekiöllä on kokemuksia vielä 1990-luvulta. Videolla enontekiöläiset Nils-Henrik Valkeapää ja Karen Anna Proksi avaavat historiaa:

Aihetta sivutaan myös tuoreessa antologiassa. Se julkaistiin sunnuntaina Enontekiöllä Marianpäivän piispanmessun yhteydessä. Antologian aiheita käsitellään laajemmin julkaisuseminaarissa Inarissa maanantaina 24.3.

Antologian toimituskunta aloitti työnsä syksyllä 2023, ja sen puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola. Julkaisun on rahoittanut Kirkkohallitus.

Sekä kirkko että valtio pyrkivät sovittelemaan tekojaan saamelaisten kanssa

Saamelaiset kirkossa -hanke on piispainkokouksen organisoima kaksivuotinen projekti, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on purkaa mahdollisia jännitteitä saamelaisten ja kirkon välillä. Hanke päättyy toukokuussa 2025.

Hanke on itsenäinen ja erillinen valtion ja saamelaisten välisestä totuus- ja sovintokomissiosta.

Myös totuus- ja sovintokomissio julkaisi saamelaisten ja kirkon suhteesta kirjoitetun erillisselvityksen viime viikolla. Julkaisu on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivulla.