Suomen ensimmäinen UNESCO:n maailmanperintökohde Rauma on saanut uuden asemakaavan. Pohjoismaiden laajimman yhtenäisenä säilyneen puutalokaupungin asemakaavaa valmisteltiin pitkään. UNESCO:n maailmanperintöstatus on ensisijaisesti suojelustatus, ja Suomessa maailmanperintökohteita suojellaan asemakaavalla.
– Nyt hyväksytty asemakaava tukee Vanhan Rauman säilymistä elävänä, kansainvälisesti arvostettuna ja esimerkillisesti hoidettuna myös tulevaisuudessa, kertoo osastonjohtaja Ulla Salmela Museovirastosta Rauman kaupungin tiedotteessa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan maanantaina.
Lähes kaikki pohjoismaiset historialliset puutalokaupungit kohtasivat suurpaloja vielä 1800-luvulla. Vanhan Rauman viimeisin suurpalo tapahtui vuonna 1682.
Suurpalojen myötä useita historiallisia kaupunkeja myös uudistettiin ruutukaavan mukaisesti, mutta Vanha Rauma säilyi ennallaan. Vanhan Rauman järjestelmällinen suojelu ja korjaaminen erottaa sen monista muista kaupungeista.
Vastaavanlaisia asemakaavoja tehdään harvoin
Vanha Rauma nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Yksi valintakriteereistä oli, että Vanha Rauma on ainutlaatuinen yhtenäisenä säilynyt liike-elämän keskus. Vanhassa Raumassa on yli 150 yritystä, joista iso osa on erikoistavarakauppoja ja palveluliikkeitä.
Vanhan Rauman uusi asemakaava korvaa vuoden 1981 asemakaavan, joka suojeli alueen ensimmäisen kerran. Uuden asemakaavan myötä alueella kumoutuu muitakin vanhoja asemakaavoja, joista vanhin on yli satavuotias.
Asemakaavan vahvistumisen jälkeen asemakaavasta painettu kirja jaetaan Vanhan Rauman kiinteistöille.
– Vanhassa Raumassa on rakennettua kerrosalaa noin 80 000 kerrosneliömetriä. Liiketiloja luvusta on noin 19 000 kerrosneliömetriä, joka on noin puolet Rauman ydinkeskustan liiketiloista, kertoo kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.
Suojelluille rakennuksille voidaan myöntää Museoviraston korjausavustuksia. Muutokset pitää tehdä historialliset arvot huomioon ottaen.