Isot elintarvikeyritykset yrittävät saada Ruokavirastolta tietoa kaupallisiin tarkoituksiin.
Maataloudesta ja ruoantuotannosta kerätään valtavasti tietoa, jota hallinnoi Suomessa Ruokavirasto. Dataa kerätään ja käytetään tällä hetkellä viranomaisvalvontaan. Nyt elintarviketeollisuus haluaa saada näitä tietoja markkinointiin.
Elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritykset Apetit, Atria, Fazer, HKFoods, Kesko, SOK ja Valio ovat alkaneet kehittää Suomen ruokaketjuun laajempaa jäljitettävyyttä.
Tavoitteena on, että jo vuonna 2028 kuluttaja voisi kännykästään tarkistaa, miten esimerkiksi liha on kulkenut navetasta kaupan hyllylle. Laki on jo pitkään vaatinut elintarvikeyrityksiltä kykyä omien tuotteidensa sisäiseen jäljitettävyyteen.
– Elintarviketeollisuus kaipaa tietoa, koska kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee, elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Riikka Korolainen sanoo.
Niin sanotussa kolmivaihekasvatuksessa vasikka asuu kolmella maatilalla, ennen kuin se viedään teurastamolle:
Ruoantuottaja on myös tiedontuottaja
Erilaisten tietojen kirjaaminen on merkittävä osa viljelijän työtä. Pohjois-Savossa Vesannolla vasikkakasvattamoa ja viljatilaa yhdessä Aila Riikosen kanssa pitävä Tuomo Tikkanen toivoo, että tehdystä työstä saisi riittävän korvauksen.
– Olisi hyvä tietää, millaista tietoa kuluttajat haluavat ja ovatko kuluttajat valmiita maksamaan siitä tiedosta.
Ruokavirasto kerää tietoa yksittäisistä eläimistä, eläinten terveydestä, viljelystä sekä lääkkeiden ja torjunta-aineiden käytöstä. Tietoja kerätään ympäristö- ja elintarviketurvallisuuden sekä Euroopan unionin maksamien maataloustukien vuoksi.
Tikkasen mukaan maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmissä olisi kehittämisen varaa.
– Järjestelmät ovat erilaisia, ja joudumme tekemään moninkertaista työtä, hän sanoo.
Viljelijöiden mukaan maatalousyrittäjä on ruoantuotannon tulonjaon häntäpäässä. Maatalousyrittäjät protestoivat vuosi sitten ruokaketjun epätasa-arvoisuutta vastaan traktorimarssilla.
Maatalouden tutkijat ennakoivat, että ruoka-alan datan ja sen hallinnan merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Tieto voisi olla viljelijöille myös neuvotteluvaltti ruokaketjussa.
Tiedosta käydään jo neuvotteluja
Tiedon kerääminen ja rekisterien ylläpitäminen maksaa. Ruokavirasto toimii verovaroin sekä käyttäjiltään perimin maksuin. Elintarviketeollisuuden mukaan viraston tietojen hyödyntämisessä on kyse kustannustehokkuudesta.
– Olemme aloittaneet Ruokaviraston kanssa keskustelun siitä, että elintarviketeollisuus pystyisi hyödyntämään viranomaisten tietokantoja, elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Riikka Korolainen sanoo.
Käytössä on esimerkiksi nautarekisteri, johon jokainen nauta on merkitty omalla EU-tunnistenumerollaan. Numero seuraa nautaa syntymästä aina teurastamolle asti, ja sen avulla voidaan tarkistaa, millä tiloilla eläin on kasvanut ja miten sitä on tarvittaessa lääkitty.
– Kun on tällainen hieno nautarekisteri, niin sitä kannattaisi hyödyntää, Korolainen sanoo.
Ruokavirasto on kiinnostunut yhteistyöstä, jos se hyödyttää kuluttajia
Ruokavirastossa suhtaudutaan elintarviketeollisuuden tietotarpeisiin ymmärryksellä. Alustavat keskustelut on aloitettu tänä keväänä, mutta aihetta aiotaan käsitellä vielä Ruokavirastossakin.
– Meillä on hyvä tahto auttaa ja avata tietoja eteenpäin, mutta meidän pitää tarkasti selvittää, mitä muun muassa lainsäädäntö meiltä edellyttää. Meidän pitää selvittää myös taloudellisia edellytyksiä, johtava asiantuntija Niina Pajalin-Myllynen sanoo.
Julkisia asiakirjoja ja tietoja voi pyytää Ruokavirastolta jo nyt. Esimerkiksi lihantarkastuksessa syntyvä valvontakirjanpito on julkista.
Ruokaviraston tavoitteena on, että Suomi on edelläkävijä vastuullisessa ruoantuotannossa. Viraston strategiassa määritellään, että sen hankkiman tiedon on palveltava asiakkaita ja ruokajärjestelmää.
Tähän näkemykseen nojaa myös Ruokaviraston asiantuntija.
– Kuluttajaviestintä on meillekin tärkeää. Elintarviketeollisuuden ja kaupan avulla saisimme paremmin omaa tietoa hyödynnettäväksi, Pajalin-Myllynen sanoo.
