Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsinkiläisellä Lars Hobinilla on kaksi asuntoa. Hän omistaa yksiön Kalliossa, mutta asuu oikeasti vuokralla Helsingin keskustassa.
– Asun isossa 110-neliöisessä kimppakämpässä, jossa pelkästään omassa huoneessani on enemmän tilaa kuin 25 neliön yksiössä. On tilaa säilyttää lautapelikokoelmaa ja kutsua kavereita pelaamaan.
Vanhassa, arvokkaassa rakennuksessa sijaitseva asunto on rauhallisella sivukadulla. Olisiko sinulla varaa ostaa nykyinen asuntosi?
– No ei! 110 neliötä Helsingin keskustasta, Hobin sanoo ja nauraa.
Videolla Lars Hobin kertoo, miten paljon mukavammin hän asuu vuokralla.
Mihin rahat riittävät?
Yle selvitti tehtyjen asuntokauppojen ja vuokra-asuntojen hintojen perusteella, kumpi on halvempaa: asua vuokralla vai omistusasunnossa eri asuinalueilla Suomen suurimmissa kaupungeissa.
Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan keskusliiton ja Vuokraoven isoihin aineistoihin.
Kuten olettaa saattaa useimmissa paikoissa vuokralle pääsi pienemmällä rahalla. Poikkeuksiakin oli. Esimerkiksi Lahdessa on alueita, joissa asunnon vuokraaminen on kalliimpaa kuin omistusasuminen.
Budjettiero oli toisinaan huomattava. Esimerkiksi Helsingin keskustan arvoalueilla vuokra-asuntoon pääsee käsiksi jopa yli tuhat euroa pienemmällä kuukausibudjetilla kuin vastaavanlaiseen omistusasuntoon.
Yle vertasi niitä summia, joita asukas joutuisi arviolta oikeasti käyttämään asumiseensa kuukaudessa.
Laskelmassa ovat siis mukana myös lainanlyhennyksen kustannukset, vaikka niitä maksaessaan omistusasuja kartuttaa varallisuutta. Jos niitä ei olisi mukana laskuissa, ei olisi mahdollista selvittää, mihin rahat riittävät.
Millä alueilla rahasi riittävät omistusasumiseen ja millä vuokra-asumiseen? Koneessa on 20 suurimman kaupungin asuinalueita. Voit myös katsoa, mihin rahasi riittäisivät eri kaupungeissa.
Omistusasuminen on aiempaa kalliimpaa
Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Veera Holappa kertoo, että hintaero omistusasumisen ja vuokra-asumisen välillä on kasvanut viime vuosina.
Omistusasumisen kustannukset ovat kallistuneet esimerkiksi energian hinnan kallistumisen vuoksi ja nollakorkojen ajan loppumisen vuoksi.
Samaan aikaan monet vuokranantajat eivät ole voineet nostaa vuokria kustannusten noususta huolimatta, koska vuokra-asunnoista on ollut ylitarjontaa.
Holappa huomauttaa, että kynnys omistusasujaksi ryhtymiseen on aiempaa suurempi. Omia säästöjä tai muita vakuuksia on oltava jopa kymmenien tuhansien eurojen edestä. Vuokra-asunnon saamiseksi ei aina tarvita edes vuokravakuutta.
Aiempaa pienempi osuus suomalaisista on omistusasujia. Kun vuonna 2013 omistusasunnoissa asui 65 prosenttia asuntokunnista, vuonna 2023 näin teki 61 prosenttia.
Holapan mukaan muun muassa yksinasumisen yleistyminen, maahanmuutto ja omistusasumisen kynnyksen nouseminen ovat vaikuttaneet tähän. Osa jää vuokralle, koska ei saa lainaa, mutta osa aidosti valitsee vuokra-asumisen.
– Osa voi arvostaa joustavuutta tai hyvää sijaintia niin paljon, että asuu ennemmin vuokralla, Holappa sanoo.
Lars Hobin valitsi molemmat
Lars Hobin päätyi eräänlaiseen välimuotoon. Hän osti yksiön Kalliosta yli kymmenen vuotta sitten, heti kun palkka riitti asuntolainaan. Silloin tuntui, että niin kuuluu tehdä.
– Se tuntui järkevältä sijoitukselta.
Vuokralle hän päätyi sattuman oikusta: hän kokeili Airbnb-vuokrausta, kun hänelle tarjoutui tilaisuus asua väliaikaisesti sukulaisensa asunnossa ilmaiseksi.
Kokeilun perusteella hän päätti hakeutua asumaan kimppakämppään.
Hobin ei enää haluaisi asua omistusasunnossaan, mutta ei halua silti myydäkään sitä. Kallion asunnossa asuu nykyään vakituinen vuokralainen.
– Tällä hetkellä se on minulle tapa säästää, kartuttaa varallisuutta. Jos en laittaisi rahaa asunnon lainanlyhennykseen, se ei menisi säästöön, vaan kuluttaisin sen.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.