Sairauslomalta palannut Kaisa Juuso joutui opposition hiillostettavaksi – hallitus vastasi välikysymykseen leikkauksista

Ministeri Juuso: Sosiaalihuollon säästöt eivät ole salaisuus

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan sosiaalihuollon 100 miljoonan euron säästöt eivät ole salaisuus, vaan asiasta on olemassa virkaesitys.

Juuso luki virkaesitystä kansaedustajille, jonka mukaan muutoksessa tarkasteltaisiin erilaisia lakisääteisiä tehtäviä, joita voitaisiin järjestää uudella tavalla.

Ministeri ei kuitenkaan yksilöinyt sitä, mistä säästöt voisivat jatkossa koostua.

– Säästöjä lasketaan tulevan siitä, että se vähentäisi hallinnollista ja hankintoihin liittyvää työtä.

Juuson mukaan kyse on laajasta työstä, koska sosiaalihuollon laki on pirstaleinen. Uusi laki voisi tulla voimaan vuoden 2027 alussa.

Oppositiosta arvosteltiin sitä, että Juuso ei yksilöinyt leikkauskohteita. Esimerkiksi kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) sanoi, että Juuso luetteli vain esimerkkejä, joista hallitus saattaa leikata.

SDP:n Lindtman: Pääministeri Orpo on selityksen suomalaisille velkaa

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan pääministeri Petteri Orpo on selityksen suomalaisille velkaa. Syynä on se, että kaikkia säästöjen yksityiskohtia ja kohdentumisia ei ole vielä avattu.

– Siltä paikalta kuukausi sitten lupasitte suomalaisille, että kerrotte säästöratkaisut yksityiskohtaisesti hyvissä ajoin ennen vaaleja. Nyt äänestys on käynnissä, välikysymystä käsitellään, emmekä edellekään ole saaneet kuulla, mistä nämä lisäleikkaukset tehdään.

Lindtmanin mukaan Orpo on rikkonut lupauksen suomalaisille.

Hilkka Kemppi: Pettymys, että pääministeri laittoi sairauslomalta palanneen Juuson vastaamaan välikysymykseen

Avaa kuvien katselu

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) arvosteli rajusti sitä, että välikysymykseen vastasi sairaslomalta palannut sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.). Vastuun hän vyörytti pääministeri Petteri Orpolle (kok.).

– Minulle oli valtava pettymys, että pääministeri vyörytti tähän kysymykseen ykkösvastauksen juuri sairauslomalta palanneelle ministeri Juusolle.

Kempin mukaan kyse on suomalaisten kokonaisturvallisuudesta ja taloudenhoidosta. Hän kysyi, että kuinka paljon sosiaali- ja terveyspalveluista voi leikata ennen kuin luottamus turvalliseen vanhuuteen horjuu.

Harkimo: Tämä ei ole mitään oppositiopolitiikkaa

Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon mukaan keskustelu ja kritiikki säästöistä ei ole mitään oppositiopolitiikkaa.

– Kun keskustelee hoitajien kanssa, niin heillä kahdeksan aamuhoitoa, jotka kestävät 15 minuuttia kappale. Ja he joutuu käymään kotona tekemässä aamupalvelut, niin se on keskipäivä, kun he pääsevät loppuun. Mistä tästä leikataan oikein?

Harkimon mukaan 16 miljoonan leikkaukset tästä pitäisi perua. Toinen leikkauskohde olisi esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen voittojen veroista.

Tämä istuisi Harkimon mukaan hyvin myös hallituksen linjaan.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen puolestaan sanoo, että leikkausten taustalla on hallituksen epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikka.

– Tämän laskun te maksatatte heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä.

Castrén: Hallitus ei pimitä säästöpäätöksiä

Välikysymyksen debattivaiheessa kokoomuksen kansanedustaja Maarit Castrén vastasi oppositiopuolueiden kritiikkiin säästöjen pimittämisestä. Hänen mukaansa hallitus ei ole pimittänyt säästöjä, kun niistä päätetään varsinaisesta vasta syksyllä.

– Emme lähde hätiköimään OKM:n säästöissä vain sen takia, että oppositiolla on tarve väittää täysin normaalia budjettiaikataulua pimittämiseksi, Castrén sanoi.

Mikäli pimittäminen pitäisi tällä perusteella paikkaansa, siihen olisivat syyllistyneet myös monet oppositiopuolueet edellisellä hallituskaudella.

Omassa puheenvuorossaan Ilmari Nurminen (sd.) puolestaan viittasi sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksiin. Hän muistutti pääministeri Orpon lupauksesta kertoa leikkauksista ennen alue- ja kunta- ja vaaleja.

– Nyt me emme niistä tiedä, miten ne aiotaan toteuttaa.

Nurminen piti 100 miljoonan euron leikkaussummaa sosiaalihuollosta isona.

Pääministeri Orpo: Kansalaiset voivat luottaa palveluiden pelaamiseen

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi omassa vastauksessaan oppositiolle, että ihmiset voivat luottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden pelaamiseen Suomessa.

– Apua saa, kun sitä tarvitsee. Siihen voi luottaa.

Orpo myönsi, että tilanne on haastava. Haastavan siitä tekee ennen kaikkea se, että Suomen on lisättävä jatkossa puolustusmenoja.

Samalla Suomen on pääministerin mukaan säästettävä, koska velkaantuminen ja velanhoitokulut ovat kasvaneet.

Orpo kritisoi myös edellisen hallituksen päätöstä henkilöstömitoituksesta. Se kasvatti hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja.

Orpo vastasi myös hallituksen kritiikkiin siitä, ettei sosiaalihuollon 100 miljoonan euron säästöjä ole tarkasti määritelty.

– Meillä on puolitoista vuotta aikaa valmistella sosiaalihuoltolakia. Kokonaisuus on kymmenen miljardia ja 100 miljoonaa olisi tavoite tehdä paremmin.

Orpo kysyi, onko yksi prosentti tästä potista liikaa.

Liike Nytin Harkimo: Lääkerobotti ei voi korvata ihmistä

Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon mukaan leikkauslistan tekijät ovat vieraantuneet todellisuudesta.

– Ei mikään lääkerobotti voi korvata ihmistä. Sosiaalinen kanssakäyminen on vähintään yhtä tärkeää kuin syöminen ja lääkkeet.

Harkimo pyysi muita kansanedustajia miettimään, jos heillä ainoa kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa kestäisi vuorokaudessa vain 15 minuuttia.

– Nämä säästöt pitää perua, koska nämä eivät ole mitään säästöjä.

Harkimon mukaan nämä säästöt koituvat lopulta hyvinvointialueiden tappioiksi, jotka valtio myöhemmin kuittaa.

KD:n Tanus: Olemme keskellä opposition vaalikamppailua

Avaa kuvien katselu

Kristillisdemokraattien Sari Tanuksen mielestä välikysymyskeskustelussa on kyse oppositiopuolueiden vaalikampanjoinnista.

– Keskusteltavat teemat ovat tänään vakavia. Samalla on kuitenkin vahvasti olo, että olemme päässeet keskelle oppositioryhmien vaalikampanjariehakointia, veronmaksajien piikkiin.

Tanuksen mukaan jatkossa voisi pohtia jonkinlaista karenssia vaalityöstä ennen vaaleja.

Tanus muistutti Suomen vaikeasta taloustilanteesta ja siitä, että leikkausten taustalla on hallituksen talouden tasapainotusohjelma.

– Suomen talous oli jäänyt reippaasti jälkeen monista muista Pohjois- ja Baltian maista. Palvelut olivat menossa vauhdilla suuntaan, jossa niiden toteuttaminen ei olisi ollut enää mahdollista. Isoksi kasvaneen velan myötä joka vuosi valtion varoista reilu kolme miljardia euroa menee lainojen korkoihin.

Tanus muistutti myös siitä, että sote-palveluiden kasvaa myös vuonna 2026.

RKP:n Wikström: Hallitus ei kohdista leikkauksia erikoissairaanhoitoon

RKP:n ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Henrik Wickström. Hänen mukaan hallitus on vaikeassa tilanteessa, kun se joutuu tekemään sopeutusta hankalassa taloustilanteessa.

– Hallitus ei kohdista uusia säästöjä erikoissairaanhoitoon, hallitus ei ota käyttöön varallisuusrajaa ikäihmisten palvelujen kustannuskorvauksiin, hallitus ei koske lastensuojelun jälkihuollon ikärajaan eikä lastensuojelun henkilöstömitoitukseen. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle ja RKP:lle on ollut tärkeää torjua tällaiset tuhoisat ehdotukset.

Wickström sanoi myös, että nyt on olemassa myönteisiä merkkejä hyvinvointialueilta.

– Niiden talousnäkymät eivät ole yhtä synkät kuin aiemmin. Se tarkoittaa, että suunta on oikea.

Wickström muistutti, että hallitus on laittanut liikkeelle terapiatakuun. Näin nuoret saavat entistä nopeammin hoitoa.