Lyhytvuokraussääntely on kuuma peruna Rovaniemellä ja yksi kuntavaaliteemoista. Rovaniemellä monet kaupunkilaiset harjoittavat lyhytvuokrausta. Niin myös osa valtuutetuista.
Suomen hallitus suunnittelee lyhytvuokraussääntelyä, ja lakiluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, kuntapoliitikot voisivat tulevaisuudessa päättää, että sijoitusasuntoa saisi lyhytvuokrata jopa 180 päivänä kalenterivuodessa.
Yle kysyi kaikilta valtuutetuilta, omistavatko he sijoitusasuntoja Rovaniemellä ja ovatko asunnot lyhytvuokrauksessa.
Suuri osa vastanneista ei harjoittanut lainkaan lyhytvuokrausta sijoitusasunnoissa. Monet valtuutetut tosin jättivät vastaamatta. Rivivaltuutettujen ei tarvitse ilmoittaa merkittävää varallisuuttaan.
Poliitikon perheessä 12 lyhytvuokrausasuntoa
Nykyisistä keskeisistä Rovaniemen kuntapoliitikoista elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Matti Henttunen on harjoittanut aktiivisesti lyhytvuokrausta. Henttunen on ehdolla vaaleissa sitoutumattomana keskustan listalla.
Viisi vuotta sitten Henttunen kertoi Ylelle, että hän vuokraa matkailijoille 12 asuntoa.
Ylen nyt tavoittama Henttunen kertoo, että hän itse ei omista kyseisiä asuntoja, vaan ne ovat hänen perheenjäsentensä omistuksessa.
– Saattaa niitä olla se 12, Henttunen sanoo.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Mari Jolanki (kesk.) kertoo sähköpostitse omistavansa seitsemän sijoitusasuntoa, joista yksi on ollut talvella lyhytvuokrauksessa.
Myös kaupunginhallituksen jäsen ja tilajaoston puheenjohtaja Päivi Alaoja (kok.) harjoittaa lyhytvuokrausta. Hän omistaa puolet yhdestä sijoitusasunnosta sekä puolet yhdestä mökistä. Alaoja on tullut tunnetuksi lyhytvuokrauksen puolustajana julkisuudessa ja kertonut myös omasta lyhytvuokraustoiminnastaan.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Heikki Luiro (kesk.) kertoo omistavansa kaksi sijoitusasuntoa Rovaniemellä, mutta ne ovat pitkäaikaisvuokralla.
Sidonnaisuustiedot selvisivät vasta kysymällä. Kaupungin sidonnaisuusrekisterissä vain Luiro on ilmoittanut omistavansa metsätilan ja asuinrakennuksen. Henttusella sidonnaisuuksia ei ole, sillä hän ei omista asuntoja itse.
Lisäksi Jolanki päivitti kyselyn jälkeen asunto-osakkeiden omistuksensa.
Valtuutetut vastuussa ennen kaikkea äänestäjilleen
Itä-Suomen yliopiston jakamistalouden oikeudellisiin kysymyksiin erikoistunut yliopistonlehtori Jenna Päläs kertoo, että valtuutettujen ominaisuudessa toimivia kuntapäättäjiä koskevat esteellisyyssäännökset ovat väljiä.
Lyhytvuokrauksen yleisestä sääntelystä valtuustossa äänestävä poliitikko ei olisi jäävi, vaikka hän itse tekee lyhytvuokrausbisnestä. Jääviys edellyttäisi, että päätös koskisi henkilökohtaisesti häntä tai hänen lähipiiriään. Esimerkiksi vain poliitikon omistamia asuntoja.
Kuntapoliitikot ovat vastuussa ennen kaikkea äänestäjilleen.
– Jos valtuutettu toimii esimerkiksi jaostossa tai lautakunnassa, joka valmistelee tähän lyhytvuokraukseen liittyviä asioita, niin silloin esteellisyyssäännökset ovat tiukemmat, Päläs sanoo.
– Tällöin esimerkiksi käsiteltävään asiaan liittyvä valtuutetun intressi tai ennakkoasenne saattavat johtaa puolueettomuuden vaarantumiseen ja valtuutetun esteellisyyteen, Päläs jatkaa.
Lautakunnissakin jääviyttä tarkastellaan tosin tapauskohtaisesti, ja lautakuntia on erilaisia.
Esimerkiksi Matti Henttusen johtama elinvoimalautakunta ei ole lainkaan tehnyt lyhytvuokraukseen liittyviä päätöksiä. Lautakunnassa on tosin käyty aiheeseen liittyvä teemakeskustelu.
Muokattu 4.4. kello 16.18. Otsikkoa muutettu: Alkuperäisestä otsikosta sai käsityksen, että Henttunen omistaisi lyhytvuokrattavia asuntoja. Ne omistaa hänen perheenjäsenensä. Myös sidonnaisuusrekisteriä käsittelevää kohtaa korjattu samasta syystä Henttusen osalta.