Suomalainen päätti ikuistaa maailman rajuimmat raja-aidat valokuviin – joutui heti vaikeuksiin

Harri Pälviranta kävi kuvaamassa pakolaisten ei-toivottua maahanmuuttoa varten rakennettuja aitoja kolmessatoista maassa.

Pälvirannan kuvissa on rauhallinen tunnelma, vaikka aitojen tarinat voivat olla rankkoja.
  • Ville Toijonen

Kun Syyrian sisällissota levitti pakolaiset ympäri Eurooppaa, helsinkiläinen valokuvataiteilija Harri Pälviranta päätti lähteä kuvaamaan eri maiden rajoja ja muureja.

Siitä on nyt kymmenen vuotta, ja Lappeenrannan taidemuseossa on nähtävillä Muurituristi-näyttely noista raja-aidoista.

– Nämä aidat ja muurit, joita olen kuvannut, on nimenomaan rakennettu ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa. Kutsun sitä mieluummin ei-toivotuksi maahanmuutoksi, sanoo Pälviranta.

Henkilö poseeraa raja-alueella piikkilankaidan ja muurin vieressä.
Pälvirannan mielestä osa aidoista näyttää hyvin väkivaltaisilta piikkilankoineen ja terävine teräsrakenteineen. Tässä kuvassa hän on vuonna 2018 Arizonassa Yhdysvalloissa. Kuva: Harri Pälviranta

Ensimmäinen aita, jonka Pälviranta kävi kuvaamassa, oli Serbian vastainen raja-aita Unkarissa. Hän etsi reitin raja-aidalle pikkuteitä pitkin ja viritti kamerakalustoa kuvausvalmiuteen.

Tervetulotoivotus rajalle ei ollut lämmin.

Näyttelytila, jossa esillä valokuvia raja-alueilta.
Kuvien rauhallisuus ja kirkkaat värit korostuvat valkoisilla seinillä. Kuva: Ville Toijonen / Yle

– Siihen tuli drooni. Sitten tuli rajavartiosto, poliisi ja armeija paikalle. He miettivät, mitä minä siellä tein ja oliko se sallittua. Se oli häiritsevä kokemus, muistelee Pälviranta.

Unkarin aita on elänyt vuosien aikana. Se on nykyään kaksinkertainen.

Keski-ikäinen muurituristi

Harri Pälviranta on monissa kuvissa itsekin muurituristina. Muilta osin kuvissa tapahtuu hyvin vähän, parissa kuvassa on jokin ajoneuvo.

– Näitä voisi ajatella jopa perinteisinä maisemavalokuvina. Toisaalta kaikissa esiintyy se aita tai muuri, joka jollain tavalla rikkoo maiseman. Taustalla on tietysti jonkinlainen konflikti, jonka vuoksi se muuri on rakennettu, sanoo näyttelyn amanuenssi Mikko Pirinen Lappeenrannan Taidemuseosta.

Mies tutkii taidenäyttelyssä valokuvaa, jossa näkyy henkilö seisomassa ison betoniseinän edessä.
Amanuenssi Mikko Pirinen katsoo Pälvirannan kuvaa, joka on otettu vuonna 2018 Netiv HaAsarassa Israelissa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Harri Pälviranta kävi kuvaamassa muureja kolmessatoista maassa viidellä eri mantereella vuosien 2016–2024 aikana. Ensimmäisen Unkarin kokemuksen lisäksi pari aitaa jäi hyvin mieleen.

Kokoelma kuvia, joissa henkilö on ottanut selfieitä eri ulkoilmaympäristöissä. Näissä kuvissa näkyy monenlaisia maisemia.
Pälviranta on koonnut seinällisen omakuvia Lappeenrannan Taidemuseoon. Kuva: Ville Toijonen / Yle

– Yhdysvaltain ja Meksikon välinen aita on aika puhutteleva siinä jykevyydessään. Toisaalta aita Pohjois-Afrikassa Espanjan ja Marokon välillä Melillassa on hirvittävän väkivaltaisen näköinen, Pälviranta kertoo.

Viimeiset kuvat ”omasta” raja-aidasta

Viimeisimpänä Muurituristi-näyttelyyn Harri Pälviranta kävi kuvaamassa Suomen ja Venäjän välille rakennettua harjoitusraja-aitaa Imatran Immolassa. Varsinaista rakenteilla olevaa aitaa hän ei ole päässyt kuvaamaan.

Valokuvateos esittää metsän halki kulkevaa tietä, jota reunustaa korkea teräsaidan suojattu alue.
Kuva Imatran Immolaan rakennetusta harjoitusraja-aidasta on mustavalkoinen, mikä tekee siitä natolankoineen hieman aavemaisen. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Kahdeksan vuoden aikana raja-aidoista jäi Pälvirannalle jännitteinen kuva.

– Niistä herää surun tunne ulossulkemisesta ja sisään käpertymisestä. Toisaalta on helppo ymmärtää perusteluita, miksi niitä rakennetaan.

Natolangasta taivutetut kukka-aiheiset veistokset. Niiden kiiltävä pinta heijastaa valoa, luoden kiehtovia heijastuksia ympäristöönsä.
Näyttelyssä on yhdellä pöydällä Natolankakukkia. Vastaavaa lankaa käytetään monessa raja-aidassa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Muurituristi-näyttely on nähtävillä Lappeenrannan Taidemuseossa 18.5.2025 saakka.