Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue hakee valtiolta lisärahoitusta riittävien peruspalveluiden turvaamiseen. Aluehallitus päätti hakea tälle vuodelle 106 miljoonan euron lisärahoitusta.
Hyvinvointialueella on katettavanaan 130 miljoonan euron alijäämä. Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita hoitamaan aiempien vuosien alijäämät jo ensi vuoden eli 2026 loppuun mennessä.
– Summa on niin merkittävä, että alijäämän kattaminen ilman lisärahoitusta vaarantaisi lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen toteaa.
Järvinen kertoi lisärahoituksen hakemisesta viime viikolla Ylen haastattelussa. Järvinen totesi tuolloin, että yksikään alue ei ole vielä saanut valtiovarainministeriöltä lisärahoitusta.
Epävarmalta näyttää
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) ei myöskään usko valtion raha-automaattiin.
– Kohtuullisen epävarmalta näyttää, että lisärahoitusta saataisiin. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että hyvin harva alue pystyy kattamaan alijäämänsä vuoden 26 loppuun mennessä, sanoo Hautala.
Eteläpohjalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan siitä, että jäisivät ilman palveluja.
– Perustuslaki ja ihmisten palvelujensaantioikeus on ensisijainen, eikä sitä voi ohittaa, muistuttaa Hautala.
Hyvinvointialue jatkaa UTV2-ohjelmaansa eli uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaansa liittyvää päätöksentekoa sekä ohjelman toimeenpanoa. Alueen tavoitteena on säästää tänä ja ensi vuonna 42 miljoonaa euroa.
Talouspaineet pakottavat hyvinvointialueen edelleen tarkastelemaan toimintatapojaan ja myös palveluverkkoaan. Se on Etelä-Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna melko tiheä.
– Jos verrataan alueisiin, jotka ovat saaneet alijäämiään katettua, niin niissä palveluverkkoa on tiivistettu eli etäisyydet palveluihin ovat kasvaneet ja toimintoja on tehostettu, vertaa Hautala.
Etelä-Pohjanmaalla päätöksiä palveluverkon karsimisesta on ollut vielä toistaiseksi vaikea tehdä.
Vajaa 17 päivää poissaoloja vuodessa per työntekijä
Etelä-Pohjanmaan aluehallitus oli koolla maanantaina ja äänesti kahdesti.
Päivitetty hallintosääntö palautui äänin 7–6 takaisin valmisteluun. Niin ikään äänin 7–6 aluehallitus päätti olla muuttamatta hallintoylilääkärin viran kelpoisuusehtoja.
Aluehallitus sai tiedokseen hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen viime vuodelta. Hyvinvointialueella työskenteli vuoden 2024 lopussa 10 607 henkilöä. Suurimmat ammattiryhmät olivat sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuodenvaihteessa 44,2 vuotta.
– Vuonna 2024 terveysperusteisia poissaoloja oli 16,7 päivää per henkilö. Henkilöstöstä 28,6 prosentilla ei ollut toimintavuonna lainkaan sairauspoissaoloja, hyvinvointialue kertoo tiedotteessaan.