Järvien jäät ovat sulaneet tänä keväänä etuajassa. Esimerkiksi Näsijärvi Tampereella aaltoili jo huhtikuun 4. päivä jäistä vapaana, samoin monet muut Etelä-Suomen järvet.
Jyväskylässä Jyväsjärvi avautunee lähipäivinä, ja Pohjois-Päijänteen salmivedet ovat jo jäättömiä.
Luonnon kannalta jäiden aikainen sulaminen ei välttämättä ole hyvä asia.
Luonnonsuojelunbiologian yliopistolehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta ennustaa, että edessä on pitkä lämpimän veden jakso, kun taas lajit ja ekosysteemit ovat sopeutuneet pitkään talveen, jääpeitteeseen, melko lyhyeen kesään ja aika kylmiin vesiin.
– Se on monille järvissä eläville lajeille aika iso haaste, osa lajeista kärsii siitä pahasti.
Mikäli kesästä tulee lämmin, tai edes niin sanottu normaalikesä, järvivedet ehtivät lämmitä tavanomaista syvemmälle. Lohikalat kuten muikku, taimen, nieriä ja kuore menestyvät paremmin kylmissä vesissä.
– Etelä-Suomen matalammissa järvissä, missä muikkua vielä on, ne eivät pääse niin viileään veteen kuin missä ne haluaisivat kesänsä viettää, arvioi Halme.
Halmeen mukaan aikainen jäiden lähtö kertoo vauhdikkaasta ilmastonmuutoksen etenemisestä. Ilmastonmuutoksen olemassaolosta hän ei enää jaksaisi väitellä.
– Meiltä löytyy uudestaan ja uudestaan ihmisiä, jotka sanovat, ettei tällaista ole olemassakaan. Se on niin monen tieteen alan yhteinen näkemys, että se on totta. Kyllä se on olemassa.
Esimerkiksi kuore on hävinnyt jostain eteläsuomalaisista järvistä. Halme kuitenkin myöntää, etteivät asiat ole yksiselitteisiä, vaan myös esimerkiksi soiden ojittamisella on oma vaikutuksensa kalalajien menestymiseen.
– Esimerkiksi muikulla on Päijänteessä huonommat lisääntymisolosuhteet, ja se se haastaa jo muutenkin sitä tilannetta.
