Miksi metsät ovat Ruotsissa hiilinielu, mutta Suomessa päästölähde? Suomalaistutkijat kyseenalaistavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentamallin ja korostavat tarvetta EU:n laajuiselle remontille.
Suometsätieteen professori Annamari Laurén ja muiden muassa metsäinventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo kritisoivat tänään ilmestyneessä Metsälehdessä tapaa, jolla metsien hiilinielut ja -päästöt lasketaan.
Laurénin mukaan Suomen turvepitoisessa metsämaassa pohjaveden korkeus on keskeinen muuttuja, jota ei ole lainkaan huomioitu.
– Kaikille maailman soille pätee, että kun vedenpinta on korkealla, orgaanisen aineen hajotus on vähäistä ja kun vedenpinta on syvällä, hajotus kiihtyy ja hiilipäästöt kasvavat, Laurén kirjoittaa.
Tätä ei kuitenkaan Laurénin mukaan huomioida Luonnonvarakeskuksen laskukaavoissa.
– Vaikka kaikki ojat tukittaisiin, taivaan akkunat aukenisivat ja maa tulvisi, hiililaskentamme viisari ei värähtäisi, vaikka todellisuudessa päästöt pienenisivätkin.
Annamari Laurén toteaa virheeksi sen, että hiilipäästö perustuu laskelmissa vain puuston pohjapinta-alaan ja vuoden keskilämpötilaan.
– Ja kun metsä kasvaa ja vuodet lämpenevät, päästöviisarit osoittavat taivaisiin. Tämä tuomiopäivän kone kuljettaa meitä vääjäämättä kohti suurempia laskennallisia maaperäpäästöjä ja miljardilaskuja.
Luken tutkimusjohtaja Antti Asikainen vastaa Metsälehdessä, että pohjaveden taso huomioidaan puuston tiheys huomioimalla, sillä se vaikuttaa veden haihduntaan. Hänen mukaansa pohjaveden korkeuteen perustuvan mallin tekeminen turvemaille maanlaajuisesti olisi valtava ja kallis urakka.
Selvitys tulossa
Myös metsämaatieteen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi kritisoi suomalaista hiilinielujen laskentaa. Hän toteaa, että on lähes mahdotonta osoittaa tilastollisesti merkitsevästi maan hiilivaraston lyhyen aikavälin pieniä muutoksia suuresta paikallisesta vaihtelusta johtuen.
Metsälehden mukaan maa- ja metsätalousministeriö teettää nyt selvityksen Luonnonvarakeskuksen hiilitaselaskennasta.
Selvityksen vetäjäksi on pyydetty Luken tutkijaprofessori Annika Kangas.
– Arvioimme erilaisten tekijöiden vaikutusta kasvihuonekaasulaskelmien tuloksiin. Lisäksi testaamme, millaisiin tuloksiin Ruotsissa käytetty laskentatapa johtaisi meillä, Kangas toteaa.
Hanke kestää vuoden, uutta laskentamallia ei Metsälehden mukaan kuitenkaan olla kehittämässä.
”Kirjava joukko yritelmiä”
YK:n ilmastosopimuksen mukaan Suomen on raportoitava vuosittain ihmistoiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut.
Metsälehden mukaan Ruotsin päästömallit pienentävät turpeen päästöjä puuston määrän kasvaessa. Suomessa taas on vuodesta 2021 lähtien otettu huomioon myös lämpötila, ja sen seurauksena hiilinielut romahtivat. Tämän johdosta on esitetty muun muassa vaatimuksia hakkuiden rajoittamisesta.
Laskutavat eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä. Metsäinventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo ehdottaa Metsälehdessä uuden EU:n tasolla harmonisoidun laskentajärjestelmän kehittämistä. Nykyiset työkalut ovat hänen mukaansa ”kirjava joukko menetelmiä, yritelmiä ja ei-vertailukelpoisia tuloksia”.
– Tilastokeskuksen kokonaisepävarmuusanalyysin mukaan [Suomen] metsät voivat olla joko nielu tai päästö.
