Nyt voi jo melko varmasti sanoa, että viikonlopun vaalien voittaja tulee olemaan joko SDP tai kokoomus.
Puolueiden kannatukset ovat Ylen tuoreessa alue- ja kuntavaalien kannatusmittauksessa käytännössä tasoissa.
Keskusta on jäämässä kärkikaksikosta selvästi jälkeen.
Tällä hetkellä puheenjohtaja Antti Kaikkoselle (kesk.) lienee olennaisinta se, että keskustan kaula arkkivihollinen perussuomalaisiin kasvoi vaalipäivän lähestyessä etenkin kuntavaalien mittauksessa.
Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa keskusta ja perussuomalaiset olivat vielä tasaveroinen taistelupari.
Sunnuntaina perussuomalaisille povataan kuitenkin rökäletappiota. Se on tipahtanut aluevaalien kannatusmittauksessa kuudennelle sijalle, kun ohi menivät niin vasemmistoliitto kuin vihreätkin.
Tässä vaiheessa vaalikampanjointia kyse on enää lähinnä siitä, mikä puolue saa kannattajansa sunnuntaina parhaiten liikkeelle.
Valttikortit on vedetty viime metreillä esiin.
SDP on kaivanut naftaliinista entisen pääministerin Sanna Marinin vaalitoreille äänestäjien ihmeteltäväksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pisti Lohjan torilla villiksi tanssiksi puolueen kampanjatilaisuudessa.
Hallitus kompuroi vaalien alla
Kokoomuslaiset vastuuministerit taas pääsivät pari viikkoa ennen vaaleja kertomaan suurieleisesti, että Suomi ottaa henkilömiinat takaisin käyttöön ja lisää puolustusmäärärahoja miljardeilla.
Hallituspuolueet ovat vaalien alla kuitenkin löytäneet myös itsensä vaaralliselta miinakentältä, eikä oppositio ole epäröinyt ottaa siitä kaikkea iloa irti.
Eduskunnassa ilmatilaa on hallinnut päivien mittaiseksi venynyt maratonkeskustelu hallituksen säästöistä sote-palveluihin ja koulutukseen, eli alue- ja kuntavaalien kahteen ydinkysymykseen.
Hallitus on antanut säästöistä julkisuuteen tietoa vastahakoisesti ja tipoitellen ja opposition onnistui venyttää niitä koskevaa välikysymyskeskustelua aina vaaliviikon puoliväliin asti.
Samana päivänä kun vaalien ennakkoäänestys päättyi, löysi hallitus itsensä toisesta umpikujasta.
Kansanedustajien oli tarkoitus tehdä valinta Kelan tulevasta pääjohtajasta, mutta hallituspuolueet siirsivät päätöksen huhtikuun lopulle.
Kokoomus haluaa paikalle työministerin tehtävästä väistyvän Arto Satosen (kok.), Kelan hallituksen esitys tehtävään on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtaja Heli Backman.
Satonen on mahdollista juntata paikalle hallituspuolueiden enemmistön turvin, mutta näin selvän poliittisen virkanimityksen tekeminen juuri ennen vaaleja tulkittiin liian suureksi riskiksi.
Hallituksen kompurointi ei tunnu kuitenkaan näkyvän pääministeripuolue kokoomuksen suosiossa, päinvastoin.
Sen on Ylen maaliskuun alue- ja kuntavaalien kannatusmittauksen perusteella piristynyt maaliskuun alusta, vaikka muutos mahtuukin virhemarginaaliin.
Perussuomalaiset otti kovimmat iskun vastaan
Kovin isku viime viikkojen hallitusta ympäröineestä kuohunnasta vaikuttaakin osuneen juuri perussuomalaisiin.
Puolueen kannatus laski edelliseen maaliskuun mittaukseen verrattuna sekä alue- että kuntavaalien kohdalla.
Perussuomalaisten tilannetta ei ole helpottanut se, että julkisuudessa viime kuukausina pyöritellyt sote-säästöt ovat henkilöityneet vahvasti niitä valmistelleeseen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoon (ps.).
Sosiaali- ja terveysministeri työnnettiin hiljattain suoraan sairauslomalta eduskunnan eteen selittämään sosiaalihuollon 100 miljoonan euron säästöjä.
Tehtävä ei ollut helppo, varsinkaan kun vaalien ennakkoäänestys oli juuri alkanut ja hallitus oli edellisenä päivänä kertonut kasvattavansa puolustusmenoja miljardeilla euroilla tulevina vuosina.
Myös Kelan pääjohtajan nimityskohussa perussuomalaiset on nostettu ratkaisijan paikalle, sillä kokoomus tarvitsee sen apua juntatakseen oman suosikkinsa tehtävään.
Perussuomalaiset voi voittaa Satosta äänestämällä jotain hallituksen sisäisissä kädenväännöissä, mutta ulospäin se näyttäytyisi lähinnä poliittisen virkanimityksen mahdollistajana.
Perussuomalaisten kannatusluvut kertovat kuitenkin yksittäisiä tapauksia laajemmasta ongelmasta.
Puolueen on vaikea löytää eduskuntavaalien ulkopuolella aiheita, jotka puhuttelisivat sen äänestäjäkuntaa riittävästi.
Myös perussuomalaisten vaalikoneisto on käynyt yskähdellen. Osviittaa antaa se, että puolueen ehdokasmäärä putosi tänä keväänä viime kuntavaaleihin verrattuna noin 2 000 ehdokkaalla.
Riikka Purra on omaksunut valtiovarainministerinä roolin julkisen talouden tasapainottamisen ja leikkausten kovimpana puolustajana.
Aluevaalien alla Purra on pitänyt tiukasti kiinni näkemyksestä, että hyvinvointialueiden on tehtävä tarvittavat säästöt tavoiteaikataulussa, vaikka se tarkoittaisikin palveluiden karsimista.
Purran inhorealistinen talouslinja on sen verran tiukka, että edes kaikki perussuomalaisten omat ehdokkaat eivät ole valmiita asettumaan vaalien alla sen taakse.