Kiisteltyä rajaturvallisuuslakia tai niin sanottua käännytyslakia voidaan jatkaa vuoden 2026 loppuun saakka, arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö lausunnossaan perjantaina.
Hallitus esittää, että heinäkuussa umpeutuvan lain voimassaoloa jatketaan.
Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan poikkeuslailla estää tulemasta maahan tai poistaa maasta. Lailla yritetään estää Venäjää ohjaamasta turvapaikanhakijoita Suomeen.
Lain jatkamiselle on pakottavia syitä, ja se on välttämätöntä Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi, summasi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) valiokunnan enemmistön kannan.
– Täysivaltaisella valtiolla tulee säilyä tosiasiallinen mahdollisuus torjua vieraan valtion vihamielisiä toimia, joilla rajan yli oikeudettomasti syötettäisiin ihmisjoukkoja tuntemattomin tarkoitusperin.
Valiokunnalla on ollut Vestmanin mukaan käytössään hallituksen esityksen lisäksi salassa pidettävää tietoa, kuten uhka-arvioita rajaturvallisuustilanteesta.
Niiden mukaan Suomen turvallisuusympäristö on edelleen vakava ja vaikeasti ennakoitava.
– Valiokunnan kuulemisten perusteella jo lain voimassa ololla voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus, Vestman kertoo.
Kolme edustajaa ei hyväksy
Kolme valiokunnan jäsentä, vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho, vihreiden Fatim Diarra ja valiokunnan varajäsen SDP:n Elisa Gebhard jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Yrttiahon mukaan eduskunta ei voi poiketa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, sillä ne ovat erottamaton ja kiinteä osa Suomen perusoikeusjärjestelmää.
– Käännytyslaki on räikeässä ristiriidassa niin perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa, eikä sitä olisi koskaan pitänyt voida poikkeuslakina hyväksyä. Täysin samasta syystä lain voimassaolon jatkokaan ei ole hyväksyttävä, Yrttiaho sanoo.
Rajalaki sai viime vuonna kansainvälisen oikeuden ja Eurooppa-oikeuden asiantuntijalta tyrmäyksen.
Yrttiahon mukaan hallitus ei ole kyennyt perustelemaan, miksi määräaikainen laki viime vuonna tehtiin, eikä perusteita löydy nytkään. Suomen itäraja on pysynyt kiinni, eikä lakia ole siten ollut tarve edes testata.
– Kuinka monta kertaa poikkeuslakia aiotaan jatkaa ja missä vaiheessa äärimmäinen poikkeus onkin uusi normaali, Yrttiaho kysyy.
Vestman: Tarkkaa punnintaa tehty
Heikki Vestmanin mukaan valiokunta oli huomioinut punninnassaan rajalain keinojen ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suhdetta.
Puntarissa ovat toisaalta valtion oikeus puolustaa itseään vihamieliseltä vaikuttamiselta ja toisaalta sitoutumukset, joita esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT ja EU-säädökset Suomelle asettavat.
Vastaavia rajoituksia ovat tehneet muun muassa Latvia, Liettua ja Puola. Viro taas ei ole ottanut rajalain tyyppisiä keinoja käyttöön.
Kun EIT oli arvioinut verrokkimaiden toimia toisessa, mutta vastaavanlaisessa asiassa, se oli katsonut että sillä oli lisääntyneitä ja hyväksyttäviä perusteita pelätä alueellisen koskemattomuutensa ja demokraattisen järjestyksensä puolesta, Vestman sanoo.
Kyse on siis oikeuksien ja velvotteiden ensisijaisuudesta: jos valtiolla ei ole mahdollisuutta puolustaa alueellista koskemattomuuttaan, sillä ei ole mahdollisuutta noudattaa sitä sitovia ihmisoikeusvelvoitteitakaan.
– Suomi ei hyväksynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitoutuessaan sitä, että niiden mukaisia velvoitteita väärinkäyttämällä vieras valtio saisi vakavasti vaarantaa Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden.