Kolme uhanalaista silmälasikarhua (Tremarctos ornatus) muuttaa Ähtärin eläinpuiston entiseen pandataloon.
Karhut muuttavat Ähtäriin tulevana kesänä. Urhoskarhuista kaksi tulee Ranskasta ja yksi Britanniasta.
– Olemme iloisia, että saamme pandoilta tyhjiksi jääneet tarhatilat käyttöön lajille, joka todella tarvitsee paikkoja eläintarhoissa, sanoo eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho.
Suojeluohjelman mukaisesti eläimet lahjoitetaan puistolle ja niistä maksetaan vain kuljetus. Myös silmälasikarhujen ylläpito on huomattavasti halvempaa kuin pandojen.
Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski muistuttaa, että karhut eivät esimerkiksi tarvitse omaa päivittäistä hoitajaa. Myös ruokavalio on tavallisempi kuin mitä bambua syövillä pandoilla oli.
– Ruokavalio on tyypillinen sekasyöjän ruokavalio eli niille käyvät hedelmät ja lihat ja muut ruokavaliot, joita löytyy normaalista ruokakaupasta, Haapakoski sanoo.
Vaarantunut laji Andien vuoristosta
Silmälasikarhu on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU) laji, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Sen kanta luonnossa on vähenevä.
Vielä 2000-luvun alussa silmälasikarhuja eli luonnossa lähes 20 000 yksilöä, mutta kanta on romahtanut. Nykyisestä määrästä ei ole tarkkoja arvioita vaan ne vaihtelevat 2 500–10 000 yksilön välillä.
Silmälasikarhut elävät trooppisessa Andien vuoristossa. Lajia uhkaavat muun muassa elinympäristön katoaminen ja sirpaloituminen ihmisen toiminnan seurauksena sekä salametsästys.
Silmälasikarhu ei nuku talviunta, joten se on Ähtärissä nähtävänä vuoden ympäri.
Suomen eläintarhoissa ei elä muita silmälasikarhuja. Toiveissa on, että eläimet voisivat myöhemmin lisääntyä sopivien naaraiden kanssa.
Aitauksia vahvistetaan epeleiden varalle
Silmälasikarhut saapuvat Ähtäriin osana Euroopan eläintarhojen ja akvaarioiden kattojärjestön EAZA:n suojeluohjelmaa EEP:tä, joka edistää uhanalaisten lajien säilymistä ja lisääntymistä eläintarhoissa ja luonnossa.
Ähtärin eläinpuiston pandatalon omistaa nykyisin Vieraile ja välität ry. Silmälasikarhut muuttavat siis taloon vuokralle.
Alun perin jättiläispandoille rakennetut tarhatilat soveltuvat hyvin silmälasikarhuille, sillä lajit ovat molemmat karhuja ja suunnilleen samankokoisia. Pandoihin verrattuna uudet tulokkaat ovat siis aktiivisempia.
– Meidän pitää tehdä vahvistuksia nykyiseen panda-aitaukseen, kun ei tiedä millaisia metkuja nämä keksivät, toimitusjohtaja Arja Väliaho täsmentää.