Vaaleissa hylättiin yhteensä yli 120 000 ääntä, mikä meni vikaan?

Aluevaaleissa hylättyjen äänten määrät yli kymmen­kertaistuivat paikoin aiempiin vaaleihin verrattuna. Myös kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrät kasvoivat.

Kuntavaalien äänestyslippuja pöydällä
Kuvassa on kokoelma Oulussa hylättyjä ääniä: hymiö, tyhjä lappu, rasti, aluevaaliehdokkaan numero kuntavaalilapussa. Vielä yleisempää oli kuntavaalinumeron kirjoittaminen aluevaalien äänestyslappuun. Kuva: Janne Korkko / Yle
  • Timo Sipola

Ääniä on hylätty sekä kunta- että aluevaaleissa erittäin suuria määriä kautta maan.

Oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelun mukaan aluevaaleissa mitätöitiin runsaat 83 700 ääntä. Määrä lähes kaksitoistakertaistui edellisvaaleista. Kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä lähes nelinkertaistui 41 700 ääneen.

Kuntavaaleissa hylättiin vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan koko maassa 1,7 prosenttia äänistä ja aluevaaleissa 4,1 prosenttia äänistä.

Kuntavaaleissa hylättyjä ääniä on aluevaaleja vähemmän, mutta selvästi vuoden 2021 vaaleja enemmän.

Numero väärään lappuun

Arto Jääskeläinen arvioi, että useimmilta äänestäjiltä kaksissa vaaleissa äänestäminen samalla kertaa sujuu hyvin, mutta joitain ihmisiä suoritus kopissa jännittää.

Hän vertaa kuntavaalien ja aluevaalien erilaisia hylkäysprosentteja vuoden 1996 tuplavaaleihin. Silloin europarlamenttivaalien hylkäysprosentti oli 4,9 ja kuntavaalien 1,4.

Oulun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kaisu Tuomi kertoo, että kuntavaalilippuja on hylätty paljon sillä perusteella, että niihin on kirjoitettu aluevaalin äänestysnumero.

Toisinpäin näyttäisi käyneen vielä useammin. Kuntavaalilippuun on kirjoitettu oikea numero, mutta sama numero on kirjoitettu myös aluevaalilippuun.

Lisäksi aluevaaleissa on jätetty kuntavaaleja enemmän tyhjiä äänestyslippuja. Myös vaalijohtaja Jääskeläinen arvelee asian olevan näin.

Tuomen mukaan näiden vaalien kokemuksen perusteella asioita voisi jatkossa organisoida hieman toisin.

– Varsinkin ennakkoäänestyspäivinä ennakkoäänestyspaikoilla äänestyskoppien määrää voisi lisätä, sanoo Tuomi.

Myös vaalivirkailijoiden määrän lisääminen voisi hänen mukaansa jouduttaa äänestystapahtumaa ja eliminoida virheitä.

Pusseja ja laatikoita joissa on numeroita.
Tarkistuksen aika. Oulun kaupungintalon salissa harjoitettiin maanantaina äänten tarkastuslaskentaa. Kuva: Janne Korkko / Yle

Vantaalla molempia lappuja ei täytetty samassa kopissa – auttoiko se?

Vantaalla ja muutamissa muissakin kunnissa kunta- ja aluevaaleille oli järjestetty erilliset äänestyskopit, jolloin äänestäjä täytti ja palautti ensin yhden lapun ja siirtyi sitten antamaan äänensä toisessa vaalissa. Kahta lappua ei siis tarvinnut täyttää kerralla.

Jääskeläisen mukaan tämä järjestely ei juuri vaikuttanut hylättyjen äänten määrään.

– Vantaan hylkäysluvut ovat ihan samaa tasoa kuin koko maassa, sanoo Jääskeläinen.

Kuntavaalien hylkäysprosentti oli Vantaalla 1,7 ja Vantaa-Kerava -hyvinvointialueen hylkäysprosentti 3,7.