Pitkän sähkökatkon aikana tarpeet pitäisi tehdä kannelliseen ämpäriin. Näin ohjeistetaan Kuntaliiton uudessa ohjeessa, jossa varaudutaan jäte- ja vesihuollon poikkeustilanteisiin.
Kotitalouksia kehotetaan varaamaan vähintään 10 litran kannellinen ämpäri siltä varalta, että vessa ei toimi.
Aiemmin ihmisiä on ohjeistettu virittämään muovikassi wc-istuimen kannen alle ja tekemään tarpeensa siihen, jos vessaa ei voi vetää vesikatkon takia. Laajassa ja pitkäkestoisessa häiriötilanteessa näin ei kuitenkaan suositella toimimaan, uutta varautumisohjetta tekemässä ollut Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo.
Muovipussia ei suositella viritettäväksi wc-istuimeen, koska se voi viemäriin päätyessään tukkia sen.
Lisäksi virtsaa ja ulostetta syntyy noin kaksi litraa päivässä henkeä kohden, joten poikkeustilanteessa jätettä kertyisi muovipusseissa valtavia määriä kaupunkien jäteastioihin. Tämä olisi Korhosen mukaan tautiriski.
– Todennäköisesti ne pussit vuotaisivat, Korhonen arvioi.
Roska-autoja tai jäteastioita ei ole myöskään suunniteltu tällaisen jätteen keräämiseen, eikä kosteaa jätettä pystyttäisi polttamaan jätteenpolttolaitoksissa.
Jätehuolto varautuu pahimman varalle
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme vuotta sitten Suomessa alkoi keskustelu pitkien sähkökatkojen seurauksista.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki ohjeisti koululaisia ja opettajia ulostamaan muovipussiin, jos hätä iskee sähkökatkoksen aikana. Kaupungin jakama ohje perustui Puolustusministeriön laatimaan ohjeeseen.
Kun muovipussiin kakkaamisesta keskusteltiin julkisuudessa, kaupunkien vesilaitoksilla ja jätehuoltoyhtiöissä havahduttiin varautumisohjeen puutteisiin. Tästä syystä Kuntaliitto laati Vesilaitosyhdistyksen ja Suomen kiertovoiman kanssa uuden ohjeen: Sanitaatio yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Se julkaistaan tänä keväänä, mutta Yle pääsi perehtymään siihen jo etukäteen. Ohje tukee kuntien vesihuollon ja jätehuollon varautumista pitkäkestoisiin häiriöihin.
Aiemmin ei ole laadittu tällaista ohjetta laajamittaiseen jätehuollon häiriötilanteeseen.
– Viemärihuollon häiriötilannetta ei ole pidetty mahdollisena, Korhonen arvioi syyksi, miksi ohje tehtiin vasta nyt.
Venäjä on pommittanut sähkölaitoksia Ukrainassa, siksi Suomessakin on haluttu tehdä suunnitelmia sähkökatkosten varalta.
Sähköä tarvitaan veden pumppaamiseen sekä vesijohto- että viemäriverkostoissa. Jos sähkökatko kestää useita vuorokausia, vedentulo lakkaa eikä vessoja voi vetää.
Vessan huuhteluun voi käyttää luonnonvettä
Vesihuoltolaitosten tulisi varautua selvittämään, miten viemäröinti saadaan toimimaan häiriötilanteissa ilman sähköä.
Useissa tapauksissa viemäröintiä on mahdollista pyörittää myös ilman sähköä, Korhonen kiteyttää havainnot. Toki alueellisia eroja on. Jos kerrostalo on mäen päällä, painovoima huolehtii viemärin vetämisestä. Mäen juurella tilanne on toinen; siellä viemärit voivat tulvia poikkeusoloissa.
Vesihuoltolaitosten tulisi Korhosen mukaan selvittää, missä kohdissa viemärijärjestelmää tarvitaan imuautoja avuksi sähkökatkojen aikana.
Toisin sanoen viemärit vetävät, kunhan huuhteluvettä on saatavilla. Viemärin huuhteluun käy myös luonnonvesi.
Poikkeustilanteessa wc-pönttö voidaan huuhdella ämpäristä kaadetulla vedellä. Käytetyt vessapaperit pitää silloin laittaa roskikseen, ettei paperi tuki viemäriä.
Häiriötilanteessa on tärkeää, että asukkaat seuraavat oman vesiliaitoksensa antamia ohjeita.
Tyypillisesti sähkökatkot kestävät Suomessa alle kaksi tuntia. Tällaisen lyhyen sähkökatkon aikana tarpeet voi tehdä wc-pönttöön ja jättää vetämisen odottamaan sähköjen palautumista.