Ei ole helppoa olla optimistinen taloustieteilijä Suomessa.
Professori Mika Malirannalta julkaistiin lokakuussa 2024 kirja, jossa hän ennusti Suomelle vahvan talouskasvun vuosikymmentä. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentiksi valittiin Donald Trump.
Vain puolisen vuotta myöhemmin Trump julisti muulle maailmalle kauppasodan, joka uhkaa presidentin osittaisesta perääntymisestä huolimatta palauttaa maailman tullimuurien aikaan ja suistaa Suomenkin talouden takaisin taantumaan.
Tutkimuslaitos Laboren johtaja Maliranta ei silti peräänny väitteestään, että Suomen talous on kääntymässä tukevaan kasvuun.
– Nousuunlähtö on taas viivästynyt, mutta sitä ei ole peruttu, Maliranta sanoo nyt.
– Olen pessimisti ja huolestunut lyhyellä aikavälillä. Mutta varovaisen optimistinen pidemmällä aikavälillä.
Yhdysvallat soveltaa nyt 10 prosentin tuontitullia kaikkiin maihin.
Autoihin, autonosiin, teräkseen ja alumiiniin sovelletaan 25 prosentin tuontitullia. Kiinan-tuontia rokotetaan 145 prosentin tullilla. Viime viikolla Trump jäädytti 90 päiväksi ”vastavuoroiset” tullit, jotka olivat usean maan kohdalla kymmeniä prosentteja.
”Taantuman rajamailla”
Trumpin tullipolitiikan seurauksia Suomen taloudelle arvioi viimeksi keskiviikkona OP, jonka ennusteen mukaan tullit tulevat maksamaan kansantaloudelle neljä miljardia euroa. Pankki alensi ennustetaan vuoden 2025 talouskasvusta 1,7:stä yhteen prosenttiin. Pieni sysäys riittäisi pudottamaan kasvuluvun miinukselle.
– Ollaan ihan siellä taantuman rajamailla, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP lähtee ennusteessaan siitä, että Trumpin asettamat tullit jäävät pysyviksi. Tämä syö Suomen talouskasvusta yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä kahtena seuraavana vuonna.
– Tämä aiheuttaa kyllä pysyviä menetyksiä meidän kansantulon tasoon, Heiskanen sanoo.
Myös Nordeassa tulkitaan nyt, että Trumpin tullit aiheuttavat aiemmin ennakoitua isompia ongelmia talouteen, eikä taantuman mahdollisuutta tänä vuonna voida sulkea pois.
– Oletuksissamme oli maltilliset tullit tälle vuodelle, mutta nyt tilanne näyttää kyllä vähän heikommalta, sanoo ekonomisti Juho Kostiainen.
”Järki voittaa”
Sekä Kostiainen että Heiskanen myöntävät, että talouden ennustaminen on Trumpin aikakaudella entistäkin vaikeampaa. Kukaan ei tiedä, mitä tulleille kolmen kuukauden päästä tapahtuu.
Laboren Mika Malirantakin myöntää, että Trumpin toimien seurauksena on entistä todennäköisempää, että Suomen talous vajoaa taantumaan lyhyellä aikavälillä. Hän lähtee kuitenkin siitä, että markkinat ja poliittinen paine pakottavat Trumpin perääntymään viimeistään vuoden 2026 kongressivaaleihin mennessä.
Moni republikaanipoliitikko pelkää menettävänsä välivaaleissa kongressipaikkansa, jos äänestäjät eivät ole talouden tilaan tyytyväisiä. Lisäksi Trump pitää pörssikursseja onnistumisen mittarina. Markkinat pakottavat hänet ennen pitkää perääntymään.
– Poliittisen heilunnan jälkeen lopulta järki voittaa, pörssikurssit palautuvat ja korkotasot alkavat vakiintua, Maliranta arvioi.
Trumpin perääntyminen tulleista ei Malirannan mukaan tarkoita kuitenkaan paluuta Trumpia edeltäneen ajan tilanteeseen. Tullit jäävät aiempaa korkeammalle tasolle, mutta Suomen kaltaiset avotaloudet sopeutuvat hiljalleen tilanteeseen.
Maliranta puoliväliriihestä: Ei uusia leikkauksia
Jos vienti Yhdysvaltoihin pienenee, yritykset hakevat uusia markkinoita Euroopasta ja muualta maailmasta.
Trump ei onnistu pysäyttämään Suomen taloutta kautta historian hyödyttänyttä globalisaatiota. Kun pöly laskeutuu, Malirannan kirjassaan kuvaamat Suomen talouden vahvuudet eivät ole tärveltyneet: Vuosien satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen alkavat tuottaa satoa, ja yritysten tuottavuus lähtee nousuun.
Hallitus valmistautuu ensi viikon puoliväliriiheensä poikkeuksellisen utuisassa talousnäkymässä. Valtion velkaantuminen ei ota taittuakseen, ja puolustusmenoihinkin pitäisi löytää entistä enemmän rahaa Venäjän uhkan ja Trumpin vaatimusten vuoksi. Julkisen talouden leikkaukset voisivat pahentaa uhkaavaa laskusuhdannetta.
– En lähtisi kovin merkittäviä lisäsäästöjä tässä taloudellisessa tilanteessa tekemään, Maliranta sanoo.
Hän kuitenkin korostaa olevansa huolestunut julkisen talouden rakenteellisesta alijäämästä. Sen purkamiseksi pitäisi nyt miettiä suunnitelma, jota voitaisiin alkaa soveltaa sitten kun näkymä taloustilanteesta alkaa taas kirkastua.