Janne Reinikainen: Suomalainen saa voimansa kostosta ja pettymyksestä
Aleksis Kiven Nummisuutarit on Janne Reinikaisen mukaan täydellinen kuva elämästä. Sieltä löytää eväitä elämään ja mainioita solvausvinkkejä.
Kansallisteatterin Nummisuutareiden ensi-ilta (23.9.) on aivan käsillä, ja sen huomaa ohjaaja Janne Reinikaisesta. Hän on uupunut. Onneksi näytelmäteksti on mukana, ja sieltä löytyy kohta, joka häntä on viime aikoina puhutellut.
Reinikainen siteeraa Nummisuutareiden Topiasta, joka sanoo näin:
Ihminen on kovakorvainen, niskuri ja tyhmä myös. Tyhmä, koska ei ymmärrä mitä rauhaansa tulee. Ihmissuvun tyhmyys on suurin ja ympäri maailmaa mainittu asia.
Lause saa Janne Reinikaisen nieleskelemään, sillä se kertoo hänen mielestään paljon tästä ajasta. Tällä hetkellä yhteiskunnassa tuntuu olevan kova kamppailu. Ihmiset eivät osaa toimia yhdessä. Ilmassa niin paljon kovakorvaisuutta ja niskuriasennetta.
Meidän esitys kysyy, kenelle Suomi kuuluu. Ketä tänne halutaan? Ketä tähän yhteisöön hyväksytään?
Kansallisteatterin versiossa Eskoa esittää koomikkona tunnettu näyttelijä Aku Hirviniemi. Janne Reinikainen puetuttaa hänelle näytelmässä leijonavaakunapaidan päälle. Kysymys siitä, että miksi näin, saa Reinikaisen vaivaantumaan. Hän ei haluaisi selitellä ratkaisuaan, toteaa vain Eskon uskovan auktoriteetteihin, lakiin ja järjestykseen sekä kristilliseen moraaliin. Esko lähtee isänsä puvussa maailmalle.
Nummisuutarit kertoo kokemattoman Esko-pojan matkasta ahtaasta uskonnollisesta yhteisöstä maailmalle. Naimaretkellään hän kohtaa toisen yhteisön, jonka arvot ovat erilaisia kuin mitä hän itse edustaa. Näytelmän aikana Esko menee pahasti metsään, mutta tulee sieltä takaisin, Reinikainen summaa. Tarkan juonikuvauksen löydät täältä.
Eskon kosittavaa Kreetaa esittää näytelmässä Johannes Holopainen. Janne Reinikaisen mukaan avioliittoinstituutti on nykypäivänä saavutettavissa kaikille. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Tällä ratkaisulla näytelmä tulee tähän päivään. Sitä paitsi kyse on ihmisestä, ei sukupuolesta, Reinikainen painottaa.
Reinikainen opettaa solvaamaan Kiven malliin
Nummisuutareista nerokkaan tekee Janne Reinikaisen mukaan myös se, että siinä yhdistyy sekä koominen ja traaginen että ylevä ja alhainen. Elämän eväiden ohella se sisältää uskomattoman määrän erilaisia solvauksia, kirouksia ja sanallisia pahoinpitelyjä. Reinikaisen mukaan erityisesti solvauksissa näkyy Kiven nerous:
Sinä, sonnivaska, puuhevoinen, tervattu kuusen juurikko! Vai sinä tässä minua leukaani pyhkeilemään panisit, sonnivaska! Sonnivaska, sonnivaska, iso-sonni, sarveton, nuijapää Laukki!
Pettymys ja kostohalu voimavaraksi
Janne Reinikainen ei halua syöttää katsojille mitään valmista ajatusta näytelmästä. Hän toivoo tulkintansa herättävän monenlaisia ja ristiriitaisiakin tunnelmia. Reinikainen on vaikuttunut Aleksis Kiven tavasta kuvata suomalaista mielenlaatua:
Meidän kostonhalussa ja pettymyksen tunteissa on pohjaton voima. Se energia meidän pitäisi valjastaa johonkin rakentavaan.
Nummisuutarit
Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutarit v. 1864.
Kivi voitti teoksella kirjoituskilpailun, päihittäen muun muassa J.L.Runebergin.
Näytelmä esitettiin ensimmäistä kertaa Suomalaisen Teatterin (nykyisen Kansallisteatterin) kiertue-esityksenä 24.9.1875.
Näytelmä on ammattiteattereiden esitetyin näytelmä. Sillä on ollut tähän mennessä 143 ensi-iltaa.
Kansallisteatterin ensi-ilta 23.9.2015
