Mitä Jättiläinen-elokuva paljasti Talvivaarasta? Asianosaiset eivät halua kommentoida roolejaan
Kun on nähnyt Talvivaarasta kertovan elokuvan Jättiläinen, on pakko googlettaa. Mitkä asiat ovat totta, ja mitkä keksittyjä. KulttuuriCocktail soitti myös elokuvassa koko nimellään esitetyille tosielämän ihmisille. Vain yksi suostui kommentoimaan rooliaan.
Aleksi Salmenperän ohjaama Jättiläinen-elokuvan päähenkilö on kaivosyhtiön lupa-asioita hoitava virkamies Jussi. Hän ajautuu moraalisiin ristiriitoihin korruptoituneen pomonsa Raimon kanssa. Draama sijoittuu ely-keskukseen, jossa ympäristölupia katsotaan läpi sormien ja kaivosyhtiöön suhtaudutaan kuin viraston asiakkaaseen. Elokuva rakentaa seitin, jossa jokaisen tehtävä on hoitaa oma tonttinsa nostamatta meteliä. Päätökset tehdään suullisesti, ettei painostuksesta tai lehmänkaupoista jää jälkeä.
Totuus Talvivaarasta - tai osatotuus?
Nythän tiedetään, että konkurssiin menneen Talvivaaran pelastajaksi hälytettiin valtio. Talvivaaran johto on syytettynä törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Kun Jättiläisessä liikutaan oikeasti kaivoksella ja kuvissa vilahtavat niin Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen kuin Jan Vapaavuorikin, alkaa väkisin miettiä, mitkä kohtauksista olivat totta, mitkä fiktiota.
Pimitettiikö maaperässä ollut uraani todella perustamisasiakirjoista? Yrittikö toimitusjohtaja Pekka Perä ostaa ympäristöviraston virkamiehiä hiljentääkseen soraäänet? Kauppasiko hän sijoittajille omavaltaisesti testaamatonta bioliuotusta?
- Elokuvassa on tosipohja, mutta se on fiktiivinen. Se ei ole dokumentti, Talvivaara-uutisoinnista palkittu toimittaja Juha Kauppinen sanoo.
Käsikirjoittaja Pekko Pesonen halusi alunperin tehdä dokumenttiteatteria. Se osoittautui kuitenkin liian haastavaksi, sillä oli mahdotonta jäljittää sitä, mitä metsästysseuroissa ja saunailloissa olisi oikeasti puhuttu. Elokuvan muodoksi valikoitui draama.
Koska osa elokuvasta kuvattiin kaivoksella ja keskeiset toimijat olivat julkisuudesta tuttuja, tekijätiimi halusi säilyttää alkuperäiset nimet, kuten Talvivaara. Muu olisi heistä ollut falskia.
KulttuuriCocktail soitti elokuvassa omalla nimellään esiintyville. Vain yksi halusi kommentoida.
- Kyllä siinä oli erittäin paljon fiktiota käytetty, sanoo jo eläkkeelle jäänyt Talvivaaran bioliuotuksen asiantuntija Marja Riekkola-Vanhanen.
Marja Riekkola-Vanhanen on elokuvassa Pekka Perän kintereillä kulkeva bioliuotuksen asiantuntija, joka yrittää suitsia ”hyvää tarinaa” sepittävän toimitusjohtajan ahneimpia myyntipuheita. Perä kaappaa hänet mukaansa Outokummulta, mikä tapahtui oikeassakin elämässä.
Marja Riekkola-Vanhanen kuitenkin kiistää elokuvaa kuljettavan väitteen, että bioliuotus otettiin käyttöön lähes testaamatta.
- Meillä oli koetehdas 1,5 vuotta käytössä ennen kuin aloitimme toiminnan. Lisäksi useampi ulkomainen yhtiö teki kokeita. Emme olisi saaneet rahoitusta, jos menetelmää ei olisi testattu, hän väittää.
Erityisesti ihmettelen sitä, millainen kuva GTK:n toiminnasta on annettu. Minä en siitä löydä moitittavaa
Marja Reikkola-Vanhanen, Talvivaaran bioliuotuksen asiantuntija
Perää hän kuvailee äärimmäisen fiksuksi ja asiantuntevaksi.
- Jos otimme yhteen, niin huusimme sitten kyllä posket punaisina molemmat, hän sanoo.
Riekkola-Vanhanen ihmettelee, miksi talvivaaralaisista vain hän ja Perä esiintyvät koko nimillään.
- Oli siellä kyllä ollut monta muutakin tunnistettavaa henkilöä, kuten esimerkiksi (viestintäpäällikkö) Olli-Pekka (Nissinen) vain etunimellä, hän sanoo.
Erityisesti hän ihmettelee sitä, millaisen kuvan elokuva antaa Geologisen tutkimuskeskuksen toiminnasta. Elokuva jättää käsityksen, että GTK:ssa toimittiin tarkoituksellisesti piittaamattomasti ja tietoja salaillen.
- En heidän työstään moitittavaa löydä, Riekkola-Vanhanen väittää.
Myös silloinen GTK:n pääjohtaja (Elias) Ekdahl esiintyy elokuvassa tunnistettavasti nimellä. Häntä esittää näyttelijä Carl-Kristian Rundman. Elokuva kertoo, kuinka ennen kautta GTK:ssa, Ekdahl toimi riskirahoituksen edistämisen asiantuntijana Teollisuussijoitus Oy:ssä. Elokuva antaa ymmärtää, että hän jatkoi kaivosalan lobbausta yhtä innokkaasti myös valtion asiantuntijalaitoksessa GTK:ssa.
Kun elokuvan Ekdahlille selviää, että joku hänen työntekijänsä on vuotanut ympäristöviranomaisille, että uraani on mahdollisesti pimitetty kaivosyhtiön lupahakemuksista, Ekdahl järjestää alaisilleen kurinpalautuksen.
Nyt eläkkeellä oleva Ekdahl sanoo nähneensä elokuvan, mutta kieltäytyy, kuten Pekka Peräkin, rooliinsa liittyvästä haastattelusta.
Toimittaja Juha Kauppisen mielestä GTK:n kaksoisrooli on ongelmallinen.
- Toisaalta se valtion viranomaisena arvioi kaivoshankkeita, toisaalta se on konsulttitalo, jolta yritykset ostavat palveluja, hän sanoo.
Kauppisen mielestä verovaroin tuetulla asiantuntijaorganisaatiolla olisi velvollisuus osallistua myös julkiseen keskusteluun.
- Talvivaaran tapauksessa voi kysyä, että onko GTK riittävän ponnekkaasti ottanut esille sen, millainen ongelmajäte mustaliuskemalmi on, kun se murskataan pikkurillin kokoiseksi soraksi ja pölyksi, ja jonka päälle kaadetaan rikkihappoa, hän sanoo.
Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen esiintyy Eero Saarisen esittämänä kohtauksessa, jossa Pekka Perä ja Pääkkönen puhuvat Kivijärveen liittyvistä lasten saamista iho-oireista. Elokuvassa Perä ehdottaa, että ympäristöasioita hoitava ely-keskus ei julkaisisi mittaustuloksia kohonneista metalliarvoista, jotta Talvivaara säästyisi ryöpytykseltä. Pääkkönen pysyy vaiti.
- En ole nähnyt koko elokuvaa.Tosin naapuri sanoi, että joku Kari Pääkkönen siellä oli. Meitähän on monta tämän nimistä tässä maassa, Pääkkönen sanoo ja lisää, että lupaa nimen käyttöön ei ole joka tapauksessa kysytty.
Olisiko mielestäsi pitänyt?
- Eikö se kuulu hyviin tapoihin, hän kysyy.
En ole nähnyt elokuvaa, tosin naapurini sanoi, että joku Kari Pääkkönen siellä oli. Meitähän on monta tämän nimistä tässä maassa."
Kari Pääkkönen, Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja
Pekko Pesonen myöntää, että kohtaus on hieman kyseenalainen, koska hän ei voi todellisuudessa tietää, mitä mittaustuloksista on mahdollisesti puhuttu, jos mitään.
- Pekka Perä meni kuitenkin Aamu-tv:seen sanomaan, että iho-oireet eivät voi johtua kaivoksesta. Samaan aikaan ely-keskus ja Pääkkönen tiesivät varmuudella kohonneista pitoisuuksista. Ely-keskus ei kuitenkaan silti mitenkään tullut julkisuuteen korjaamaan Perän väitteitä siitä, Pesonen ihmettelee, vaikkakin toteaa, että varmuutta oireiden aiheuttajasta ei tuolloin vuonna 2009 ollut.
Sittemmin Kivijärven vesiä ei Talvivaara-päästöjen vuoksi ole suositeltu sauna- ja löylyvesiksi.
Faktaa vai Fiktiota? Kulttuuricocktailin haastattelussa Pekko Pesonen, Juha Kauppinen ja Marko Erola.
Pesonen sanoo, että kaikki omalla nimellä esiintyvät henkilöt ovat poliitikkoja tai päättävässä asemassa olleita virkamiehiä tai johtajia. Valtaapitävää saa kritisoida, ja Pesonen piti yksityiselämän tapahtumat elokuvan ulkopuolella.
- Koska halusin kuvata Perän stressiä, keksin että hän olisi saanut sydänkohtauksen. Perä minulle soittaessaan sittemmin kysyi, että mistä tiesit tästä. Vastasin, että en tiennytkään, Pesonen sanoo.
Pesonen kertoo, että Pekka Perä oli sanonut arvostavansa elokuvaa.
- Perä oli rakentava ja sanoi, että Jani Volanen näytteli häntä hyvin. Perä halusi kuitenkin käydä ne asiat läpi, jotka hänestä olivat liian fiktiivisiä, Pesonen kertoo.
Pesonen uskoo, että vaikka Jättiläisessä on dramatisoituja ja keksittyjä kohtauksia, elokuva pystyy kuvaamaan jollain tapaa "maan tapaa" selittäviä hyvä veli -verkostoja ja Talvivaaraan liittyneitä etukytköksiä. Elokuvaan taustatyötä tehnyt Kauppinen puhuu niin kutsutusta talon äänestä. Viraston johtopaikoilla olevien ihmisten arvot määrittävät koko viraston toimintaa. Kun talon ääni on tietynlainen, kukaan ei halua sössiä omaa uraansa nostamalla meteliä vääristä asioista.
-Tämä on olemassa oleva ongelma ja osa suomalaista korruptiota, jos sitä niin haluaa nimetä, Kauppinen sanoo.
Kiitetyn elokuvan todenperäisuus puhututtaa.
- Fiktiolla yritetään nyt selittää fiktiota. Sen tosin tekijätkin tuntuvat joka toisessa lauseessa unohtavan, kritisoi taloustoimittaja Marko Erola. Hänen mielestään käsikirjoituksen pohjana ollut uutisointi on ollut jo sensaatiohakuista.
- Haluaisin kuulla mitä ely-keskuksessa ja GTK:ssa ajatellaan siitä, että siellä tunnistettavat ihmiset harrastavat rakenteellista korruptiota, Erola sanoo.
Erola on kirjoittanut Talvivaarasta kirjan Kirottu Kaivos, jossa hän syytti poikkeuksellisen rajusti mediaa vääristelystä ja Talvivaaran ongelmien paisuttelusta. Erolan keskeisin väite on, että Talvivaara ei ole aiheuttanut merkittävää ympäristöhaittaa. Vääristelyksi Talvivaara-uutisointia on Erolan ohella kuvannut myös Sotkamossa mökin omistava tähtitietelijä Esko Valtaoja Helsingin Sanomien mukaan.
Talvivaaran tapauksessa totuuksista tuntuu olevan useita eri käsityksiä. Se tiedetään, että oikeuskansleri on moittinut Talvivaaran ympäristöluvan valvontaa Kainuun ely-keskuksessa riittämättömäksi.
klo 10:40 Lisätty linkkejä ja korjattu kirjoitusvirheitä.