Voiko Suomi jäädä odottamaan liikenneteknologian kehittymistä? “Näin Suomesta saadaan kehitysmaa”

Tyhjiöputkessa kulkevalla sukkulalla voisi päästä Helsingistä Lahteen seitsemässä minuutissa, mutta päättäjät eivät halua vaikuttaa liian innokkailta uuden teknologian suhteen.

Autot kuljettavat ihmisiä ja tavaraa itsekseen, nelikopterit hoitavat yhdestä tukikohdasta käsin lääkkeet kahdelle miljoonalle suomalaiselle, ja Hyperloopilla matka Helsingistä Lahteen kestää kokonaiset seitsemän minuuttia.

Edellä mainittu kuvaus ei ole satojen vuosien päähän sijoittuvaa haihattelua. Itse asiassa se on tulevaisuudentutkija Risto Linturin kuvaus Suomen liikenteestä vuonna 2026. Linturi pitää uusien liikennemuotojen nopeaa kehittämistä ja käyttöönottamista suomalaisen hyvinvointivaltion tukipilarina.

- Suomi on iso ja harvaan asuttu maa, mistä johtuen meillä on kaksinkertaiset logistiikkakustannukset muihin maihin verrattuna, ja me käytämme noin miljardi tuntia vuodessa vain siihen, että joku pitää auton ratista kiinni, Linturi sanoo.

“Ruotsia seuraamalla Suomesta saadaan kehitysmaa”

Uusien liikennemuotojen testaaminen ja käyttöönotto ovat isoja ja kalliita projekteja, joissa on mukana aina myös taloudellinen riski. Uusien liikennemuotojen testaamisessa ja käyttöönotossa ei Linturin mukaan voida jäädä odottamaan, että esimerkiksi Ruotsi testaa tekniikan ensin ja Suomi ottaa vasta toimivan tekniikan käyttöön.

- Jos me jäämme odottamaan, että muut maat hankkivat ensin teknisen osaamisen sekä käyttökokemukset, sillä tavalla me saadaan tehtyä Suomesta kehitysmaa.

Hyperloop mullistaisi liikkumisen, mutta päättäjät eivät halua propellihatun leimaa

Lyhyesti selitettynä Hyperloop on putkessa kulkeva sukkula, jonka sisällä kulkee kaikki aina rahtikonteista ihmisiin. Hyperloop kuulostaa modernilta junalta, mutta on itse asiassa todella kaukana siitä.

- Hyperloop kulkee tyhjiöputkessa magneettien tai ilmatyynyn varassa, ja se kerää muun muassa jarrutuksiin käytettävän energian talteen, mistä johtuen se on todella edullinen ja ympäristöystävällinen kulkemisen muoto.

Tyhjiöputki on siis putki, josta ilma on imetty lähes kokonaan pois. Tyhjiöputki ja sukkulan tekniikka antavat Hyperloopille mahdollisuuden toimia lähes kokonaan ilman kitkaa, ja se tarkoittaa huikeita huippunopeuksia.

- Hyperloopin arvioitu kulkunopeus on 1000–1200 kilometriä tunnissa, Linturi sanoo.

Linturin mainitsemilla nopeuksilla matka Helsingistä Lahteen kestäisi arviolta seitsemän minuuttia. Hyperloop on siis ympäristöystävällinen, tehokas, nopea ja edullinen. Tästä kaikesta huolimatta Suomen valtio ei ole rynnimässä uuden tekniikan kimppuun.

- Isoin ongelma on siinä, että Hyperloop on vielä kehittely- ja testausvaiheessa, eli se ei ole oikeassa käytössä vielä missään. Monet päättäjät ovat olleet kiinnostuneita, mutta uuden tekniikan kanssa yleensä otetaan varsin maltillinen linja, ettei saada minkäänlaista propellihatun leimaa, Linturi sanoo.

Ensimmäiset ihmiset matkustavat Hyperloopilla jo vuonna 2021

Jopa 1200 kilometriä tunnissa kulkeva sukkula synnyttää noin kahden G:n voiman, mikä vastaa urheiluauton kiihtyvyyttä. Linturin mukaan Hyperloop siis sopii matkustusmuotona kaikille terveydentilasta riippumatta.

- Jos voit matkustaa lentokoneella, voit matkustaa myös Hyperloopilla, Linturi toteaa.

Linturi ei uskalla veikkailla, koska Suomessa päästään matkustamaan Hyperloopilla, mutta uskaltaa antaa varsin tarkat arviot maailmalta.

- Arvioisin, että ensimmäiset rahtikontit liikkuvat Hyperloopilla viimeistään vuonna 2019 ja ensimmäiset ihmiset jo vuonna 2021.