Antti Tuisku avarsi popmusiikin rajat ja suomalaisten mielet
Määrittelemättömän pitkälle tauolle jäävä Antti Tuisku on jättänyt suunnattoman jäljen suomalaiseen popmusiikkiin ja ihmisten mieliin: “antti tuiskut” voi nyt tehdä moni muukin kuin artistit.
Termi tarkoittaa uskallusta olla avoimesti ja rohkeasti oma itsensä, sekä menestymistä tämän uudistumisen kautta.
Tuiskun rohkean hypyn ja onnistumisen myötä tulevien tähtien on helpompaa heittäytyä tekemään jotain täysin uutta, ja tuoda omaa persoonaa näkyvämmin esiin taiteessaan.
Käsitettä käytetään musiikkikentällä, mutta opittavaa on myös alan ulkopuolisilla: avoimuus, rohkeus, periksiantamattomuus ja ahkeruus ovat oppeja, joista on hyötyä, vaikka ei tänä vuonna Provinssin päälavalla esiintyisikään.
Päälavan keikka on tähden toistaiseksi viimeinen keikka. Minkälainen matka toi tähän pisteeseen?
Kolmannelta sijalta suvantoon
Tässä maassa tuskin on hirveän montaa ihmistä, jolle Antti Tuiskun tarina ei ole tuttu. Kolmas sija Suomen ensimmäisestä Idolsista vuonna 2003 johti levytyssopimukseen BMG:n kanssa.
Tuiskun debyyttialbumi Ensimmäinen menestyi melkein millä tahansa mittapuulla hyvin: Siitä huolimatta, että rockmusiikki oli muodissa, tai että Tuisku kirjoitti itseään samaan aikaan ylioppilaaksi, tähti onnistui myymää popilla platinaa.
Alku uran suosion ja kulta-, sekä platinalevyjen jälkeen vuonna 2007 julkaistu kokoelma-albumi “Aikaa” oli Antin mukaan tekohengitystä hiipuvalle suosiolle. Levyt ei myynyt, eikä keikoilla käynyt ihmisiä.
Sattuman kautta tiimi kasaan
Antti Tuiskun menestymisestä olisi vaikea puhua mainitsematta hänen nykyistä luottotuottajaansa Jurek Reunamäkeä.
Reunamäki oli vuonna 2014 työstämässä Kalle Lindrothin levyä, kun Lindroth ehdotti pientä taukoa ja lähtöä Lappiin Tuiskun luokse. Lapissa Tuisku ja Reunamäki löysivät nopeasti yhteisen sävelen.
– Antti oli äärimmäisen turhautunut aikaisempaan musiikkiinsa ja omaan tilanteeseensa jo hieman unohtuneena tähtenä, Reunamäki kertoo.
Tunne oli molemminpuolinen, sillä myös Reunamäki tunsi turhautumista siihen, ettei ollut päässyt tekemään sellaista musiikkia kuin olisi halunnut. Tästä synergiasta syntyi ajatus rohkeammasta levystä kuin koskaan aiemmin.
Tiedostettu riski
Tuiskun halu uudistua oli valtava: tavoitteena oli olla Suomen suurin poptähti ja määrittää suomalaisen populaarimusiikin suunta.
En kommentoi -albumia työstäessä oli make it or break it -asenne ja tähtäimenä luoda albumi, jota kukaan ei ole uskaltanut aiemmin tehdä.
– Me tiesimme, että se joko muuttaa tai lopettaa Antin uran, Lindroth kertoo.
Ja Reunamäki meni. Hän kertoo kannustaneensa Tuiskua menemään koko ajan eteenpäin ja oudompaan suuntaan. Missään vaiheessa kukaan levyn teossa mukana ollut ei pyytänyt tekemään jotain normaalimpaa.
– Ajattelin, että nyt se minun oikea persoona, eli itseironinen Antti, joka uskaltaa nauraa itselleen, on päästettävä esille, Tuisku kuvaa mentaliteettiaan levyä tehdessä.
Riski ja oman persoonan rohkea esilletuonti kannatti. “En kommentoi” myi tuplaplatinaa ja oli Suomen virallisella listalla yhtäjaksoisesti 119 viikkoa. Levyä seurannut Vain elämää -kausi nosti hänet seuraavalle tasolle, koko kansan Antti Tuiskuksi.
Perintönä rehellisempi ja rohkeampi maailma
Antti Tuisku toivoo, ettei hän jäisi mieliin loppuunmyydyistä areenoista, tuplaplatinalevyistä, tai kiertueesta, jonka näki yli 50000 ihmistä.
Sen sijaan olennaisempaa on muistaa Tuisku artistina ja ihmisenä, joka oikeasti pystyi valamaan ihmisiin mentaliteettia, että meistä kenestä vaan on mihin vaan.
Samalla mentaliteetilla on myös muita positiivisia vaikutuksia.
Kun ymmärtää, että voi itse tehdä mitä vaan, on myös helpompaa hyväksyä sama muilta. Yhden artistin onnistuttua muodonmuutoksessa persoonallisempaan, jollain tavalla jopa hullumpaan suuntaan, on vastaavan hyväksyminen seuraavalta jo paljon helpompaa.
Saman ovat huomanneet muutkin artistit.
En kommentoi -albumin saaman huomion myötä myös Jurekin puhelin on alkanut soida tiuhempaan tahtiin.
Reunamäki kertoo, että albumin julkaisun jälkeen häneltä on tilattu enemmän ja enemmän erikoista materiaalia ajatuksella “soittakaa Jurekille, jos haluatte outoja soundeja”.
Jurekin soundeja on sittemmin voinut kuulla Sannin, Jenni Vartiaisen, Nelli Matulan ja Pete Parkkosen kappaleilla.
Rohkeuden muuttaa musiikin lisäksi laulukieltä ja jopa artistinimeä on löytänyt myös Anna Abreu. Nykyään Abreuna tunnettu artisti alkoi Vain Elämää –sarjan jälkeen englannista suomeksi ja kertonut haluavansa olla entistä räväkämpi ja rohkeampi versio itsestään.
Toisaalta keväällä Lätkäjätkä-Ville-kappaleen julkaissut Tuure Boelius on myös malliesimerkki rohkeudesta ravistaa stereotypioita. Spekuloitavaksi jää miten paljon Antti Tuiskun antama esimerkki on vaikuttanut Boeliuksen ja Abreun uskallukseen aiheuttaa kohua, mutta tuskin se täysin huomiotta on jäänyt myöskään näiden artistien kohdalla.
Koulunpenkille
Seuraavaksi Antti Tuiskulla on edessä taas yksi uudistuminen: määrittelemättömän pitkä tauko. Täysin toimettomaksi tähti ei kuitenkaan aio tauon ajaksi jäädä, sillä suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan liikunnan alaa.
Antti Tuiskun siirtyminen parrasvaloista opiskelijaelämään jättää tyhjän tilan suomalaisen musiikin tähtitaivaalle toisten täytettäväksi.
Tulevien superartistien on nyt helpompaa toteuttaa taidettaan entistäkin laaja-alaisemmin: popmusiikin rajat ovat nyt auki.