YleX Nosteessa: Bambi L vaihtoi ukulelen elektronisiin soundeihin, ja lopputulos tuo mieleen Lorden

Uuden musiikin X -ohjelman Ida Karimaa ja Jani Kareinen valitsevat viikoittain soittoon yhden bändin tai artistin, jolla ei ole vielä levytyssopimusta tai jonka on sopimus pienen levy-yhtiön tai julkaisijan kanssa. Tällä viikolla vuorossa on Bambi L.
Bambi L tekee pop-musiikkia häiriintyneellä twistillä.
Jani Kareinen ja Ida Karimaa kommentoivat:
– Bambi L -artistinimellä musiikkia tekevä Maiju Lindell vasta opiskelee lauluntekoa, mutta hänen debyyttisinglensä perusteella artistius on hänellä jo monelta osin hallussa. Hotel Sounds -kappale on samaan aikaan synkkä sekä pirteä, ja se toimii.
– Bambi L:n kansainväliseltä kuulostava indiepopsoundi tuo debyyttisinkun kohdalla mieleen esimerkiksi Lorden Royals-kappaleen, mikä ei ole yhtään huono asialta.
Mikä sai sinut aloittamaan musiikin tekemisen?
– Olen aina laulanut, soittanut ja kuunnellut musaa. Ekat biisini tein jo 10-vuotiaana kun perustin kaverini kanssa tyttöräppiduon nimeltä Cool Girls. Meillä oli keikkojakin esimerkiksi Korjaamolla, ja muusikkoisäni "tuotti" ne biisit.
– Ekat enkunkieliset kappaleeni alkoivat syntyä, kun päätin muuttaa 18-vuotiaana Australiaan ukulele mukanani. Menin alun perin au pairiksi, mutta eka host-perheeni oli aikamoinen horror-kokemus. Tästä johtuen olin työttömänä ehkä kuukauden ja siinä oli aikaa kirjoitella biisejä.
Mistä artistinimesi tulee?
– Kyllähän se sieltä Disney-leffasta tulee. Toteemieläimeni on myös peura. Tein jonkun testin, jossa sanottiin, että peura on empatian eläin. Olen aina pitänyt empatiaa tosi tärkeänä ominaisuutena, joten se jotenkin resonoi. Bambihan nähdään haavottuvaisena ja herkkänä, ja sellanen olen itsekin, mutta koen sen enemmänkin vahvuutena kuin heikkoutena.
– Nimen perässä oleva L taas tulee sukunimestäni Lindell, mutta myös leijonasta. Koen, että vaikka olen ehkä ulkoisesti tämmöinen haavottuvainen Bambi, niin sisälläni asuu leijona. Lapsena rakastin myös leijonia, koska ne ovat niin voimakkaita. Mutta aikuisiällä olen ymmärtänyt, että voi olla molempia, vahva ja herkkä samaan aikaan.
Miten kuvailisit musiikkiasi?
– Se on leikkisää indiepoppia häiriintyneellä twistillä. Rakastan kertoa tarinoita ja leikkiä kontrasteilla. Haluan sanoa asiat suoraan, olla avoimesti haavoittuvainen ja ilmaista tunteitani ilman filtteriä. Tämä ei ehkä vielä Hotel Soundsissa tule esiin, koska se kertoo pariskunnasta, joka on ihan psyko. Heillä ei oikein ole tunteita, tai heidän tunne-elämänsä on tosi fucked up, ja olen tarkoituksella halunnut olla avaamatta sitä, sillä se olisi jo ihan eri biisi.
Mikä musiikkiasi on inspiroinut?
– kun aloin tehdä biisejä, Regina Spektor oli todella iso esikuva nimenomaan tarinankertojana. Nykyään aikalailla kaikki mitä näen, koen ja kuulen elämässä inspiroi: esimerkiksi leffat, tv-sarjat, musa, keskustelut ja eri ihmisten kokemukset.
– Viime aikoina Billie Eilish on innostanut isosti tekemään omaa musaa. On mieletöntä, miten Eilish on niin suosittu ja silti tekee täysin omaa juttuaan "less is more" -meiningillä.
Oletko jo keikkaillut? Jos olet, mitä keikkaa jännitit eniten?
– Ennen tein paljon orgaanisempaa matskua ja soitin aina ukulelea keikalla. Silloin tuli keikkailtua ympäri Helsinkiä ja kävin Berliinissäkin tekemässä minikiertueen. Näillä uusilla elektronisemmilla biiseillä ei olla tehty vielä yhtään keikkaa, mutta ensi vuoden alkupuolella olisi tarkoitus aloittaa. Odotan sitä innolla, sillä meillä on ihan huikea uusi kokoonpano!
– Keikat jännittävät aina, mutta ehkä kuumottavimpia esiintymisiä on ollut intiimisti joillekin sukulaisille laulaminen. Jos on isompi yleisö, ei jännitä niin paljoa jostain syystä, mikä on ihan hassua.
Mikä olisi unelmiesi keikkapaikka?
– Joku jäätävän iso lava jossain ulkomailla, missä jengi laulaisi mukana omia biisejä ja bailaisi ihan täysillä messissä! Suomessa varmaan Flow Festivalin Balloon stage ja Sideways.
Mitä bändiä tai artistia haluaisit päästä lämppäämään? Miksi?
– Billie Eilish, FKA Twigs tai King Princess! Nämä kaikki ovat omia lempiartistejani ja musiikkityylimme sopisivat hyvin yhteen.
Jos Hotel Sounds soisi elokuvassa, mitä kohtauksessa tapahtuisi?
– Kohtaus sijoittuisi johonkin vanhaan hotelliin, jossa kaikki ei ole miltä näyttää, ja kummallisia ja karmivia asioita tapahtuisi, mutta elokuvan henkilöt suhtautuisivat niihin täysin arkipäiväisesti.
– Olemme itse asiassa jo tehneet yhdessä Afromikon kanssa musavideon Hotel Soundsiin, ja videossa on vähän samaa estetiikkaa kuin esimerkiksi kauhuelokuva Hohdossa (The Shining) ja tv-sarja Twin Peaksissa. En voi paljastaa vielä mitä videossa tapahtuu, mutta video tulee ulos joulukuun alussa.
Miten biisi syntyi?
– Opiskelen toista vuotta laulun tekemistä Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä. Viime talvena saimme tehtäväksi tehdä biisin, jossa on vain yksi sointu. Lähdin liikkeelle vain yhdestä äänestä, koska en osannut päättää meneekö biisi duurissa vai mollissa. Aloin sekoilla jotain ja olin aluksi sitä mieltä, että tämä on ihan paska. Tunnilla tuli kuitenkin hyvää palautetta, joten tein biisin valmiiksi.
– Vaikka biisi on murhatarina, kertosäkeessä huomio vedetään pois tappamisesta ja keskitytään ainoastaan ääniin, joita hotellissa kuuluu. Äänet ovat läheinen aihe itselleni, sillä jo työni kautta mietin monesti miltä eri asiat kuulostavat biisejä tehdessäni. Olen myös tosi ääniherkkä, joten arkielämässäkin monesti annan vähän liikaakin huomiota äänille, mikä on välillä häiritsevää. Kertosäkeen voi siis ajatella myös kuvauksena siitä, kun äänet vievät väkisinkin kaiken huomion ja keskittyminen häiriintyy.
Minkälaisia suunnitelmia ja haaveita sinulla on artistiurallesi?
– Kehittää itseäni kirjoittajana ja artistina, tehdä yhä parempia biisejä hyvien tyyppien kanssa ja julkaista lisää musaa! Alkuvuodesta olisi tarkoitus aloittaa keikkailu huikean uuden bändini kanssa. Suunnittelen myös Berliiniin muuttoa, sillä siellä on hyvät verkostot ja inspiroivaa tehdä musaa.
Onko sinusta Nosteessa-artistiksi? Lähetä demo musatoimittajille täältä!